Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Britit toivotuimpia maahanmuuttajia

Muukalaisia työssä?

Suomalaisten eniten toivomia maahanmuuttajia ovat britit, norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset. Kuvan laiva lähdössä Tukholmasta.

28.10.2005 07:49 Entistä useammat suomalaiset toivottavat maahanmuuttajat tervetulleeksi, mutta mieluummin työtovereiksi kuin omiksi esimiehikseen. Myönteisimmin muualta tuleviin työnhakijoihin suhtautuvat korkeasti koulutetut ja ylemmät toimihenkilöt. Tervetulleimpia ovat britit, norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset.

Maahanmuuttajat ovat entistä tervetulleempia suomalaisille työmarkkinoille, mutta eivät aivan ehdoitta. Tämä käy ilmi dosentti Magdalena Jaakkolan tutkimuksesta, jossa selvitetään suomalaisten suhtautumista maahanmuuttajiin vuosina 1987-2003.

Suhtautuminen kaikkiin maahanmuuttajaryhmiin on tutkimuksen mukaan muuttunut myönteisemmäksi laman jälkeen. Erityisen tervetulleita ovat kuitenkin osaajat.

Vuonna 2003 puolet suomalaisista oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi vastaanottaa nykyistä enemmän osaavia ulkomaalaisia, kuten asiantuntijoita, tiedemiehiä, opiskelijoita ja kieltenopettajia.

Koulutetut kiinnostavat ja kiinnostuvat

Koulutus tuntui myös suomalaisten asenteissa: korkeasti koulutetut suhtautuivat maahanmuuttajiin muita suopeammin. Korkea-asteen koulutuksen saaneista ja ylemmistä toimihenkilöistä lähes 60 prosenttia oli vuonna 2003 sitä mieltä, että Suomen pitäisi ottaa vastaan nykyistä enemmän ulkomaalaisia työnhakijoita. Myönteistä suhtautumista lisäävät tutkimuksen mukaan myös henkilökohtaiset suhteet maahanmuuttajien kanssa.

Yleisesti ottaen ulkomaalaisten työnhakijoiden vastaanottoa lisäisi noin kolmasosa suomalaisista. Suurin piirtein yhtä monen mielestä vallitseva käytäntö on hyvä.

Mieluummin työtoveriksi kuin pomoksi

Työpaikalla maahanmuuttaja nähtäisiin Jaakkolan tutkimuksen mukaan mieluummin työtoverina kuin omana esimiehenä. Tuoreimpien tulosten mukaan neljä viidestä suomalaisesta sanoi, että heistä olisi hyvin tai melko mieluista, jos heillä olisi työtoverina ulkomaalainen.

Esimiehekseen maahanmuuttajaa toivovat huomattavasti harvemmat, joskin myös tässä kysymyksessä asenteet ovat muuttuneet myönteisimmiksi sitten lamavuosien. Hyvin tai melko mielellään ulkomaalaistaustaisen esimiehen alaisuudessa työskentelisi vuoden 2003 kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa vastaajista, kun vielä kymmenen vuotta aiemmin väitteeseen yhtyi vain joka toinen vastaaja.

Tervetuloa, britit!

Kun tutkimuksessa tiedusteltiin, mistä muuttavia suomalaiset melko tai hyvin mielellään ottaisivat vastaan, suosituimpia tuoreimpien tulosten mukaan olivat britit, norjalaiset, tanskalaiset, ruotsalaiset, inkerinsuomalaiset ja valkoihoiset amerikkalaiset. Näihin kansallisuusryhmiin suhtautui myönteisesti kahdeksan tai vähintään seitsemän kymmenesosaa vastaajista.

Läheskään yhtä myönteisesti suomalaiset eivät suhtaudu esimerkiksi itänaapurista muuttaviin. Venäläisiä näkisi maahanmuuttajina melko tai hyvin mielellään vain neljä kymmenesosaa vastaajista. Etnisen hierarkian häntääpähän sijoittuvat tutkimuksen mukaan somalit, ja lähes yhtä torjuvaa on suhtautuminen myös arabien ja kurdien maahanmuuttoon. Torjuvimmat asenteet ulkoisesti suomalaista erottuvia vähemmistöjä kohtaan ovat kuitenkin heikentyneet sitten lama-ajan.

Jutun kirjoitti: Mika Lahdensivu

Mika Lahdensivu

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday


Kolme vuotta sitten

Espanja koululaisten tietokoneilla kriisiä vastaan

27.05.2009 Espanjan koululaiset tulevat saamaan tietokoneen omakseen 5. luokalta alkaen. Se on yksi toimenpide maan parlamentin hyväksymässä "Escuela 2.0"-ohjelmassa, jolla halutaan nostaa maan koulujen tietoteknistä tasoa - ja toimia myös talouskriisiä vastaan.

.