Lue uutinen mobiilisivustolla

Työsuojelu keskittyy liiaksi olosuhdeoireisiin

12.12.2005 07:19 Väitöstutkimuksen mukaan työsuojelun pitäisi olla yhteistoimintaa, joka ulottuu aina työolosuhteiden kivijalkaan asti. Sieltä ovat kotoisin myös mahdolliset oireet, joihin työsuojelussa on nykyään tapana keskittyä.

Työsuojelussa keskitytään nykyään liiaksi työolosuhdeoireisiin, ei oireiden kasvualustaan, viestii uunituore väitöskirja.

Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön koulutuksessa pitäisi korostaa niitä tietoja ja taitoja, joilla voidaan vaikuttaa työolosuhteiden perussyihin eli organisaatiokulttuuriin ja johtamisjärjestelmään, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Juhani Tarkkonen esittää. Nykyisin organisatoriset perussyyt otetaan hänen mukaansa "ikään kuin pyhänä, johon ei voi vaikuttaa".

Tutkimuksensa pohjalta Tarkkonen ehdottaa myös käsitteellistä uudistusta. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö käyttää hänen mukaansa usein vastuusuhteiden kannalta harhaanjohtavia, omaan toimijuuteen viittaavia käsitteitä, kuten ?työsuojelu? ja ?työsuojeluorganisaatio?, jotka voisi korvata käsitteellä ?työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio?. Toisaalta Tarkkonen esittää myös, että
työsuojelu-käsitteen sijaan voitaisiin puhua työhyvinvoinnista.

Työsuojelun yhteistoiminnassa osaamispääomaa

Tarkkosen väitöstutkimus on lajissaan ensimmäinen. Työsuojelun yhteistoiminnasta ei Suomessa ole aiemmin väitelty, vaikka siinä mukana oleva henkilöstö väitöskirjan mukaan muodostaa merkittävän kansallisen osaamispääoman.

Työsuojelun yhteistoiminnassa, joka on vain osa työpaikkojen työsuojelua, on kaksi tärkeää tehtävää ja instituutiota: henkilöstöä edustava työsuojeluvaltuutettu ja työnantajaa edustava työsuojelupäällikkö. Kummallakaan ei ole yhteistoimintatehtävänsä perusteella juridista vastuuta töiden ja työolosuhteiden turvallisuudesta ja terveydestä. Heidän tehtävänsä on tukea normaalin johdon ja muun työorganisaation toimintaa ehdotuksilla, ideoilla ja näkemyksillä.

Johtaminen ja organisaatiokulttuuri olennaisia tekijöitä

Työsuojeluaktiivien toimintaa ja toimintamahdollisuuksia sekä niiden kehitystä selittävät muun muassa työpaikan omistajan, johdon ja esimiesten johtamisaktiivisuus työsuojelukysymyksissä sekä työsuojelun kohdealueen laajuus, joka voi vaihdella pelkästä työturvallisuudesta työkykyyn ja työssä jaksamiseen sekä edelleen muuhun työhyvinvointiin.

Työsuojeluaktiivien ymmärrys omasta tehtävästä ja sen kohteesta muuttuu tutkimuksen mukaan ajan myötä yleensä niin, että alkuvaiheen työhyvinvointia, turvallisuutta ja työkykyä selittävistä hyvin mekaanisista ja yksisuuntaisista selityksistä ajattelu kehittyy moniulotteisemmaksi ja systeemisemmäksi. Muutos kulkee kohti kehittäjäammatillisuutta, jossa reagoiva ja korjaava ajattelu, kuten myös toiminta muuttuvat ennakoivaksi ja kehittämispainotteiseksi.

Tarkkosen väitöskirja "Yhteistoiminnan ehdoilla, ymmärryksen ja vallan rajapinnoilla. Työsuojeluvaltuutetut ja -päälliköt toimijoina, työorganisaatiot yhteistoiminnan areenoina ja työsuojelujärjestelmät kehittämisen kohteina" tarkastettiin Oulun yliopistossa perjantaina.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan

• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Pohjois-Korean Kim kävi huvipuistossa ja herkistyi
• Hyvinkään ampumisissa haavoittuneet leikattu – naispoliisi yhä kriittisessä tilassa
• Asiantuntija: Punkkipaniikki on jo ylimitoitettua