Lue uutinen mobiilisivustolla

Vastaherännyt on hetken kuin humalassa

30.1.2006 11:17 Tuliko kiire töihin? Aivojen aamukäynnistykseen on syytä varata hetki aikaa hyvänkin yön jälkeen, vihjaa amerikkalaistutkimus. Vastaheränneen aivoissa tietyt toiminnot sujuvat aluksi tokkuraisemmin kuin pitkään valvoneella.

Ihmisaivot vaativat hetken herätäkseen täyteen toimintavalmiuteen - aivan kuten työpöydällä odottava tietokonekin.

Kahdeksan tunnin unen jälkeen vuoteestaan ylös kiskaistuilla ihmisillä varsinkin ensimmäiset minuutit menevät melkoisessa tokkurassa, kertoo amerikkalaisessa Coloradon yliopistossa äskettäin valmistunut tutkimus. Sen mukaan unisuus karisee aivoista enimmäkseen ensimmäisen kymmenen minuutin aikana heräämisestä, mutta vaikutuksia voidaan usein havaita jopa kahden ensimmäisen tunnin aikana.

Tutkimuksen koehenkilöt olivat nukkuneet ennen koejaksoa varsin hyvin eli noin kahdeksan tuntia yössä kokonaisen kuukauden ajan. Valmistautumisvaiheessa koehenkilöt olivat myös harjoitelleet tutkimuksessa apuna käytettyä matemaattista testiä.

Kuin kevyessä humalassa

- Ainakin lyhyen aikaa niin sanotun uni-inertian vaikutukset voivat olla yhtä pahoja tai pahempia kuin kevyen humalatilan, kommentoi professori Kenneth Wright yliopiston tiedotteessa.

Tutkimukseen liittyneissä koetehtävissä vastaheränneiden ajattelu- ja muistitoimintoja verrattiin myös univajeesta kärsineiden suorituksiin - jälkimmäisten eduksi jopa siinä tapauksessa, että nämä olivat valvoneet yhtäjaksoisesti kokonaisen vuorokauden.

Tutkijoiden mukaan tulos tulisi ottaa huomioon esimerkiksi päivystysluonteisissa ja terävää ajattelua vaativissa tehtävissä, joissa hälytykseen on reagoitava salamannopeasti kellonajasta riippumatta. Myös liikenteessä ilmiöstä saattaa aiheutua vaaraa.

Uni on paikallaan

Aamutokkuran luonteesta ei toisaalta pidä vetää johtopäätöstä, jonka mukaan pitkä valvominen olisi turvallinen vaihtoehto. Tutkimuksissa vuorokauden valvomista on verrattu vaikutuksiltaan promillen vahvuiseen humalaan.

Univajeisen ihmisen on vaikea ylläpitää valppautta, ajatella joustavasti, oppia uusia asioita tai keksiä uusia ratkaisuvaihtoehtoja. Uni on olennainen tekijä myös uuden oppimisessa, sillä valveilla vastaanotettu tieto jäsentyy aivoissa unen aikana niin, että ratkaisun oivaltaminen on helpompaa seuraavana päivänä, todetaan esimerkiksi Työterveyslaitoksen julkaisemassa oppaassa Hyvä uni - hyvä työ (2004).

Unitutkimuksen asiantuntijoiden mukaan yötyö ja väsymys lisäävät sepelvaltimotautia ja vakavia liikenneonnettomuuksia. Yötyön ja univajeen vaikutukset ylipainoon, sokeritautiin, aivoveritulppaan ja rintasyöpään ovat tutkimusten nojalla todennäköisiä.

Amerikkalaisen uni-inertiatutkimuksen tulokset julkaistiin tammikuisessa Journal of the American Medical Association -aikakauslehdessä.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi

• Obama perääntyi ehkäisykiistassa
• Kreikan pääministeri varoitti maksukyvyttömyyden johtavan kaaokseen
• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa