Lue uutinen mobiilisivustolla

Työelämään tarvitaan lisää mamuja

20.3.2006 11:09 Työmarkkinajärjestöt toivovat maahanmuuttajien - tuttavallisesti mamujen - kiinnostuvan Suomesta työpaikkana. Mutta tuleeko heistä myös työtovereitamme? Ainakin Ruotsissa maahanmuuttajilla näyttäisi alasta riippumatta olevan entistä vähemmän ruotsalaissyntyisiä kollegoja. Lähinaapureita, kuten suomalaisia, havainto ei kuitenkaan koske.

- Lisääntyvä ulkomainen työvoima ja monikulttuurisempi työelämä on nähtävä rikkautena ja mahdollisuutena, ei uhkana, toteavat suomalaiset työmarkkinajärjestöt Akava, EK, Kirkon työmarkkinalaitos KT, SAK,STTK ja VTML tuoreessa kannanotossaan.

Työmarkkinajärjestöjen mukaan Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa. Ulkomaisia osaajia ja työntekijöitä tarvitaan täydentämään suomalaista työvoimaa – ei korvaamaan sitä, lausunnossa todetaan. Työvoimatarpeen taustalla on väestön ikääntyminen. Vuoteen 2030 mennessä työikäisten määrä Suomessa vähenee arviolta 300 000 hengellä.

Työmarkkinajärjestöt aikovatkin nyt ryhtyä tuumasta toimeen ja "?edesauttaa suotuisan asenneilmaston muodostumista työpaikoilla ja sitoutua torjumaan ennakkoluuloja, tietämättömyyttä ja suoranaista rasismia"?. Käytännön työvälineenä hyvien etnisten suhteiden edistämisessä on syksyllä alkava, esimiehille ja luottamushenkilöille suunnattu tiedotus- ja koulutushanke.

IFAU: muuttajien työtoverit usein ulkomaalaistaustaisia

Toistaiseksi työperäinen maahanmuutto Suomeen on ollut vähäistä.
Sen sijaan tilapäinen tai määräaikainen työskentely lähialueilta on lisääntynyt. Jos työmarkkinajärjestöjen toive työperäisestä maahanmuutosta toteutuu, täydentävätkö ulkomaalaiset työntekijät sitten kaikenlaisia työyhteisöjä?

Ainakin Ruotsissa, jossa maahanmuutto on ollut verraten vilkasta jo pitkään, muuttajat näyttäisivät työskentelevän entistä harvemmin samoilla työpaikoilla ruotsalaisten kanssa.

Joka neljäs maahanmuuttajan työtovereista on maahanmuuttaja, kun vastaavasti ruotsalaissyntyisten työntekijöiden työtovereista vain joka yhdestoista on syntynyt ulkomailla, paljastaa työmarkkinatutkimukseen erikoistuneen IFAU:n (Institutet för arbetsmarknadspolitisk utvärdering) joulukuussa valmistunut tutkimusraportti.

Alkuperämaalla on merkitystä

IFAU:n mukaan ulkomailla syntyneiden työtovereista huomattavan moni on ulkomaalaissyntyinen myös siinä tapauksessa, että vertailussa otetaan huomioon kunta ja toimiala samoin kuin kollegoiden ikä, sukupuoli ja koulutus.

Maahanmuuttajien taustatiedoissa vain lähtömaa vaikuttaa suuresti siihen, ovatko hänen työtoverinsa enimmäkseen muualta tulleita vai Ruotsissa syntyneitä. Esimerkiksi pohjoismaiset maahanmuuttajat työskentelevät varsin usein samoilla työpaikoilla ruotsalaisten kanssa, IFAU toteaa raportissaan Ses vi på jobbet? Etnisk segregation mellan arbetsplatser 1985–2002.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Tutkinta valmis: Aueria epäillään raskaista rikoksista

• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa
• Karjalaisen päätoimittaja: Harkitkaa sotilaspassien palautusta
• Piraattisopimuksen vastaisiin mielenosoituksiin odotetaan tuhansia