Lue uutinen mobiilisivustolla

Miljoona suomalaista tekee ylitöitä

Työltä ei ole piilossa missään, sanoo Juha Antila.

18.9.2006 10:34 Runsas ylitöiden tekeminen on kulttuurillinen, ei toimialallinen ilmiö. Palkansaajista useampi kuin joka toinen elää jo ylityötodellisuudessa. Se tarkoittaa miljoonaa suomalaista.

Tutkija Juha Antila puhuu Suomesta instant-yhteiskuntana. Työajasta on tullut muovailtavissa oleva käsite. Se haastaa, motivoi ja palkitsee, mutta lisää samalla vastuuta omasta hyvinvoinnista. Johtamistaidotkin joutuvat lujille.

– Työn tekemisen muodot ovat sen suuntaisia, että työltä ei ole piilossa missään, Antila sanoo.

Oletus on, että jokainen on tavoitettavissa aina ja kaikkialta – kiitos sähköpostien ja kännyköiden. Aikahorisontit sekoittuvat avautuneessa maailmassa ja pyhä on menettänyt merkityksensä. Elämä on materialisoitunut. Verkko on auki vuorokauden ympäri, samaa vaadimme lähikaupalta.

Ylityöstä puhuttaessa vastakkain lyövät sosiologia ja juridiikka; työntekijälle ylityö on kokemus työajan ulkopuolella tapahtuvasta työn tekemisestä, työnantajalle juridinen määritelmä.

– Ihan älytöntä, Antila sanoo syntyneestä asetelmasta.

Asia aukenee tiimiorganisaatiota tarkasteltaessa: Porukka saa yhteisen tehtävän. Vastuu tehtävästä jakaantuu tasaisesti jokaiselle. Jokainen tiimin jäsen tuntee lojaaliutta ensisijaisesti ryhmänsä jäseniä ja vasta toissijaisesti yritystä kohtaan. Jokainen ajattelee, että kaveri joutuu kärsimään, jos oma suoritus ei vastaa muun ryhmän tahtia.

Sosiaalisesta paineesta syntynyt liiallinen työn tekeminen ei työnantajan silmissä ole ylityötä.

– Juridisessa mielessä ylityöstä on kyse vain silloin, kun työnantaja siihen määrää tai pyytää. Ja tähän työnantajat vetoavat.

Näennäisvapaus käy kaupaksi

Ympäri vuorokauden palveleva yhteiskunta on oravanpyörä, jonka vauhtia on vaikea hillitä. Tuotantoprosessit ovat nopeutuneet ja asiakkaiden levottomuus kasvanut. Liiketoiminta on joutunut mukautumaan tähän. Muutos koskettaa jokaista.

Samaan aikaan ihmisten halu vaikuttaa itseään koskeviin asioihin on kasvanut.

Halu yltää myös työn sisältöihin. Näennäisvapautta tarjoaviin työskentelytapoihin tartutaan helposti. Niistä nähdään puolet, jotka tukevat käsitystä itsemääräämisoikeudesta.

– Meillä on aina ihailtu kovaa työn tekemistä. Raatamisella on arvo sinänsä. Koko ajan kiireisenä oleminen on edelleen itseisarvo. Se on viesti, että olen tärkeä. On todella paha, jos pomo arvostaa tätä, Antila sanoo.

Luovuus on lyhyttä

Ihmisen luovuusulottuvuus on kovin lyhyt, muistuttaa Antila. Se vaatii palautumisaikaa. Vaikka työaikaa valvottaisiinkin kellokortein tai muilla mekanismeilla, työntekijälle tuntuu olevan tärkeää, että aikasaldo on aina tapissa. Jaksamisen ja työssä uusiutumisen kannalta se on erittäin epäviisasta.

Antila ehdottaakin työaikapankkien perustamista. Se antaisi työntekijälle itselleen mahdollisuuden säädellä työaikaansa ja varmistaa uudistumisen vaativan levon.

– Fiksua työn johtamista on ymmärtää, että yrityksen ainoa luova lähde on ihminen. Ja vain ihminen. Tätä kautta kilpailukyky nousee.

Työtunnin hyöty ei ole vakio

– Meillä on vallalla virheellinen käsitys, että työtunnin hyöty on vakio. Jos työntekijät näännyttää pitkällä työajalla, työn lisäarvo ei kasva, vaan pikemminkin alkaa laskea. Työn tulos on puolestaan enemmän samanlaista, kun pitäisi olla enemmän erilaista, Antila sanoo.

Hän lisää, että innovaatiolähteiden syntyminen ja maailmanlaajuisilla markkinoilla pärjääminen vaativat yritysjohtajia ymmärtämään tämän.

Lyhytnäköisestä määrällä ja hinnalla kilpailemisesta yritykset ovat jo saaneet maistiaisia

– Työvoimapulan perään huudetaan niillä aloilla, joilla on tehty pätkätöitä, joukkoirtisanomisia ja toteutettu nöyryytyksiä toisensa perään. Ja kun on tehty huonoa henkilöstöpolitiikkaa, joudutaan työntekijöitä houkuttelemaan nyt rahalla.

Antila uskoo, että pian ihmisten äärirajoille ajaminen näkyy myös tuotekehityksessä, tuottavuudessa ja työilmapiirissä.

– Ihmisen elämän kunnioitus johtaa työelämän kunnioitukseen. Ihminen arvostaa turvallisuutta ja jos siihen tarpeeseen vastataan, ollaan jo aika pitkällä.

Anne Karppinen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan

• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Pohjois-Korean Kim kävi huvipuistossa ja herkistyi
• Hyvinkään ampumisissa haavoittuneet leikattu – naispoliisi yhä kriittisessä tilassa
• Asiantuntija: Punkkipaniikki on jo ylimitoitettua