Lue uutinen mobiilisivustolla

Yt-lain piiriin tulossa 2800 uutta yritystä

Kuva: Marja Airio/Lehtikuva

3.11.2006 07:17 Enemmän yhteistoiminnan henkeä ja yksimielisyyteen hpyrkimistä lupaa hallituksen uunituore yt-lakiesitys. Jatkossa lain piiriin kuuluisivat sen mukaan jo 20 työntekijän yritykset.

Yt-lakia luetaan jatkossa entistä pienemmissä yrityksissä, mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen uunituoreen lakiesityksen.

Hallituksen esityksen mukaan lakia yt-lakia sovellettaisiin jatkossa eräin poikkeuksin yrityksiin, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään kaksikymmentä työntekijää. Laki alkaisi koskea myös kaikkia yhteisöjä ja säätiöitä riippumatta siitä, onko niiden toiminta tarkoitettu voittoa tuottavaksi tai mikä taho niitä rahoittaa.

Uuden yt-lain kerrotaan korostavan aikaisempaa huomattavasti enemmän yhteistoiminnan henkeä ja yksimielisyyteen pyrkimistä. Lakiesitys sisältää myös useita konkreettisia muutoksia.

Esimerkiksi hyvitys siitä, että työntekijä irtisanotaan, lomautetaan tai osa-aikaistetaan lain säännöksiä noudattamatta, on uudistumassa. Tähän asti hyvitys on vastannut työntekijän kahdenkymmenen kuukauden palkkaa, kun taas jatkossa se on palkasta riippumaton ja enintään 30 000 euroa, Työntekijä saisi edelleen laittoman irtisanomisen johdosta myös muun korvauksen.

Yhteistä henkilöstö- ja koulutussuunnittelua

Lakiesityksen mukan yrityksen olisi laadittava vuosittain henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet. Myös niiden toteutumista seurattaisiin yhteistoiminnassa. Pienempien yritysten henkilöstösuunnitelmilta ei kuitenkaan edellytettäisi samanlaista laajuutta kuin suuremmilta.

Uuden lain mukaan työnantajan tulee jatkossa antaa henkilöstöryhmien edustajille neljännesvuosittain tiedot yrityksen määräaikaisista ja osa-aikaisista työntekijöistä. Uutena asiana lakiin on kirjattu myös selvitys yrityksen ulkopuolisen työvoiman käytöstä eli alihankintatyöstä, jota tehdään työnantajan työtiloissa tai kohteessa.

Jos ulkopuolisen työvoiman käytöstä alihankintana ja vuokratyönä aiheutuu henkilöstövaikutuksia, on ne lain mukaan käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Vuokratyövoiman käyttöä koskevat säännökset yhteistoimintamenettelystä säilyvät muuten pääosin nykyisten kaltaisina.

Muutoksia yt-prosessien aikatauluihin

Uutta on luvassa myös yt-neuvotteluja koskeviin säädöksiin. Aloitteen antamiselle neuvottelujen käynnistämiseksi ei esitetä enää kolmen päivän vähimmäisaikaa. Työnantajan on lakiesityksen mukaan annettava neuvottelualoite ja asiaa koskevat tiedot riittävän ajoissa, jotta työntekijät tai henkilöstöryhmien edustajat voivat valmistautua neuvotteluun ja käsitellä niitä myös keskenään sekä edustamiensa työntekijöiden kanssa. Työvoiman vähentämistilanteissa aloite olisi annettava edelleen viisi päivää ennen neuvottelujen alkamista.

Työntekijöiden irtisanomista, lomauttamista ja osa-aikaistamista koskevien neuvottelujen vähimmäisaika pitenisi lakiesityksen myötä seitsemästä 14 päivään, jos irtisanomiset koskevat alle kymmentä työntekijää. Jos ne taas koskevat vähintään kymmentä työntekijää, neuvotteluaika säilyy kuutena viikkona, ellei kyse ole 20-29 työntekijän yrityksestä. Tällaisessa tapauksessa neuvotteluaika olisi jatkossa 14 päivää.

Laiminlyönteihin vastaisku

Lakiin esitetään lisäksi uudenlaista turvaamistointa niissä tilanteissa, joissa työnantaja laiminlyö tiedottamisvelvollisuutensa esimerkiksi tilinpäätöksen tai selvityksen yrityksen taloudellisesta tilasta ja määräaikaisista ja osa-aikaisista työntekijöistä tai palkkatiedot.

Henkilöstöryhmän edustajat voisivat lakiesityksen mukaan vaatia tuomioistuimelta päätöstä, jossa työnantaja velvoitetaan antamaan tiedot uhkasakon uhalla. Jos työnantaja ei laadi henkilöstösuunnitelmaa tai koulutustavoitteita, voi vastaavaa päätöstä hakea lain noudattamista valvova työministeriö.

Uusittu laki myös konserniyhteistoiminnasta

Yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä annettavan lain sisältö vastaa työministeriön luonnehdinnan mukaan pitkälti voimassa olevan yt-lain säännöksiä. Säännökset ovat kuitenkin aikaisempaa yksityiskohtaisempia.

Keskeisin lakimuutos tältä osin koskee kansallisen konserniyhteistyön soveltamisalaa. Esityksen mukaan lakia sovelletaan suomalaisessa yritysryhmässä, jolla on Suomessa voimassa olevan lain mukaisesti yhteensä vähintään 500 työntekijää ja suomalaisessa yritysryhmän yrityksessä, jossa on vähintään 20 työntekijää aikaisemman 30 sijaan.

Hallituksen esitys perustuu työministeriön 30.10.2003 asettaman yt-lakikomitean mietintöön, joka valmistui kesäkuussa 2006. Komiteassa olivat edustettuina työministeriö, kaikki keskeiset työmarkkinajärjestöt, Suomen Yrittäjät ja työoikeuden tutkijoita. Muutoin yksimielisen komitean mietintöön jätti eriävän mielipiteen vain Suomen Yrittäjät.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan

• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Pohjois-Korean Kim kävi huvipuistossa ja herkistyi
• Hyvinkään ampumisissa haavoittuneet leikattu – naispoliisi yhä kriittisessä tilassa
• Asiantuntija: Punkkipaniikki on jo ylimitoitettua