Lue uutinen mobiilisivustolla

Naisten uraodotukset eivät täyty miesvaltaisella alalla

Kuva: Turun yliopisto

13.11.2006 14:16 - Miesvaltaisille aloille työllistyneet naiset eivät ole yhtä tyytyväisiä työtilanteeseensa suhteessa odotuksiinsa kuin vastaavilla aloilla työskentelevät miehet, toteaa korkeasti koulutettujen työuria tutkinut Otto Kanervo.

Ajatus miesten ja naisten töistä elää vahvana eurooppalaisten arjessa.

Työelämää korkeasti koulutettujen naisten ja miesten näkökulmasta tarkastelleen valtiotieteiden maisteri Otto Kanervon väitöskirjan mukaan eurooppalaisten miesten on usein järkevääkin pitäytyä heille tyypillisillä miesvaltaisilla yksityisen sektorin palkkatyöurilla. Syy on yksinkertainen: valitsemallaan tiellä miehet kykenevät usein toteuttamaan odotuksensa palkkauksen ja urakehitysmahdollisuuksien suhteen.

Miesvaltaisille aloille työllistyneet naiset eivät Kanervon mukaan ole yhtä tyytyväisiä työtilanteeseensa suhteessa omiin odotuksiinsa kuin vastaavilla aloilla työskentelevät miehet. Muutaman työelämässä vietetyn vuoden jälkeen naiset arvioivat esimerkiksi palkkauksensa ja urakehitysmahdollisuutensa heikommaksi kuin miehet. Monesta vertailumaasta poiketen suomalaisnaiset ovat kuitenkin miesten tavoin löytäneet hyvänä pitämiään asemia uralleen ennemmin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta.

Naisten hakeutumista julkisen sektorin urille puolustaa erityisesti Keski-Euroopan maissa perheen ja työn yhdistämiseen liittyvät mahdollisuudet. Esimerkiksi Saksassa ja Alankomaissa perheen ja työn sujuvan yhdistämisen mahdollistavat osa-aikaiset urat ovat hyvin yleisiä julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla, Kanervo toteaa.

Opiskeluaikainen työkokemus antaa vauhtia

Työuralle siirtyessään korkeasti koulutetut hyötyvät Kanervon tutkimuksen mukaan myös omaan opiskelualaansa liittyvästä työkokemuksesta. Hyödyt syntyvät ennen kaikkea nousujohteisista urista ja siitä, että koulutus limittyy sujuvasti yhteen työn kanssa, tutkija toteaa. Parempiin alkupalkkoihin opiskeluaikaisella työkokemuksella ei sen sijaan ole suoraviivaista yhteyttä.

Yrittäjiksi korkeasti koulutetut ryhtyvät verraten harvoin. Selitys löytyy jälleen omista odotuksista: yrittäjyys ei useinkaan takaa uransa alkupuolella oleville korkeakoulutetuille sellaisia ansioita, jotka kannustaisivat tarttumaan yrittäjyyteen ja kantamaan siihen liittyviä riskejä, väitöstutkimuksessa todetaan.

Otto Kanervon väitöstutkimuksessa on tarkasteltu korkeasti koulutettujen naisten ja miesten siirtymistä koulutuksesta työuralle kahdeksassa Euroopan maassa. Suomen lisäksi vertailussa ovat mukana Saksa, Ranska, Englanti, Italia, Norja, Itävalta ja Alankomaat. Väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kommentoi

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on yksi ynnä viisi?
Syötä vastaus numeroina

Viesti
Vähimmäispituus 30 merkkiä

Nimimerkki
Käytä ainoastaan kirjaimia ja numeroita, välilyönnit eivät ole sallittuja.

Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.