Lue uutinen mobiilisivustolla

Järeä vuorineuvos luotsaa tietoaloja

Tietoaloja ensi vuoden alusta luotsaavalla Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtajalla, Wärtsilän konsernijohtajalla Ole Johanssonilla on vuorineuvostason harrastuksia kuten metsästys.
Kuva: Marja Airio/Lehtikuva

30.11.2006 10:05 190:tä jäsenyritystään edustava Tietoalojen liitto siirtyi marraskuun alussa osaksi Teknologiateollisuus ry:tä. Sen puheenjohtajaksi ensi vuoden alusta lähtien valittiin puolestaan Wärtsilän konsernijohtaja, vuorineuvos Ole Johansson.

Edellinen puheenjohtaja, TietoEnatorin toimitusjohtajuudesta eläkkeelle jäänyt Matti Lehti edusti Johanssoniin verrattuna virtuaalimpaa todellisuutta, mutta Johanssonin mukaan ero ei ole dramaattinen.

- Meillä täällä järeässäkin teollisuudessa tilanne on uusi. Perinteiset ja uudet alat lähentyvät koko ajan toisiaan. Wärtsilän liikevaihdostakin yli 40 prosenttia tulee palveluista, ja asiakkaista suurin osa on Suomen ulkopuolelta, Johansson selvittää.

Wärtsilä onkin hyvä esimerkki siitä, miten perinteinen teollisuusjätti on onnistunut lukemaan oikein ajan merkkejä ja muuttumaan mukana. Haastattelupäivänä yrityksellä oli ylimääräinen yhtiökokous ylimääräisen osingonjaon merkeissä.

Luolakarhu ei pärjää maailmalla

Vaikka eri alat lähestyvät palveluvetoisuuden ja yhä suuremman tietotekniikkaan nojautumisen myötä toisiaan, jotain sentään muuttuu, kun Tietoalat siirtyy Teknologiateollisuuteen. Esimerkiksi tilastointia on uudistettava - tällä hetkellä tietoalat eivät näy esimerkiksi Teknologiateollisuuden vientitilastoissa.

- Sitä täytyy uudistaa. Jotta voimme ajaa koko alan etuja, meillä täytyy olla tarkat tiedot siitä.

Se tiedetään, että tietoalojen osuus viennistä kasvaa. Tosin osa tästä on vaikeasti tilastoitavaa palveluvientiä.

Yhteistä aloille ovat haasteet, joista kumpuavat liiton toiminnan keskeiset painopisteet.

- Painopistealueisiin ei yhdistymisen jälkeen tarvitse tulla muutoksia. Edelleenkin huoli osaajien saatavuudesta sekä maan kilpailukyvyn säilyttämisestä ovat keskeisiä, Johansson huomauttaa.

Koulutuksen tärkeydestä pitää Johanssonin mukaan jatkuvasti muistuttaa. Hän sanoo, että toisen asteen koulutus on tärkeää, mutta puhuu erityisen painokkaasti akateemisesta koulutuksesta.

- Akateemisella koulutuksella luodaan pohjaa innovaatioille, hän perustelee.

Innovaatiot syntyvät hänen mukaansa parhaiten siellä, missä ihmiset kohtaavat.

- Meillä on teknologiateollisuudessa vahvat yhteistyön perinteet, jotka ovat vielä vahvistuneet Antti Herlinin puheenjohtajuuskaudella. It-ala puhuu verkottumisesta, mutta kyse on samasta asiasta.

Jotta voisi verkottua, pitää olla kykyä liikkua maailmalla ja osata solmia kontakteja.

- Kielitaito on erittäin tärkeä, Johansson sanoo.

- Erilaisten kilpailukykymittareiden mukaan Suomen kilpailukyky on hyvä. Tähänastinen tilanne on pohjautunut pitkälti väestön hyvään koulutustasoon. Mutta se ei vielä yksin riitä, vaan innovatiivisuus syntyy huippuosaamisesta.

Työelämä joustamatonta

Mutta kun kilpailukykymittareita perkaa tarkemmin, Suomi erottuu myös toisin. World Economic Forumin mukaan Suomi on jatkuvasti yksi maailman kilpailukykyisempiä maita. Silti palkkojen joustavuudessa Suomi on 125 tutkitun maan joukossa sijalla 123.

- Joustamattomuus on kyllä oikeampi sana. Palkkojen joustavuus on yksi kilpailukyvyn keskeisistä elementeistä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Silloin ei kilpailla saksalaisia tai ruotsalaisia vastaan, vaan selvästi alhaisemman kustannustason maita vastaan.

Johansson uskoo, että tulevaisuudessa palkatkin ovat yhä yksilöllisempiä.

- Nythän työehtosopimukset ja keskitetty tulopoliittinen ratkaisu määrittävät niin ison osan palkasta, ettei teollisuudella ole varaa rakentaa joustoja sen päälle. Me haluamme, että palkkaa voisi tulevaisuudessa käyttää yhä enemmän henkilökohtaisen kannustamisen välineenä.

Kaiken kaikkiaan Elinkeinoelämän keskusliitto, jonka puheenjohtajaksi Kone Oy:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin siirtyy ensi vuoden alussa Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtajan paikalta, ajaa voimakkaasti paikallista sopimista eli esimerkiksi palkoista ja työajoista sopimista yrityksissä tai ainakin lähempänä yritystasoa.

- Välilliset työvoimakustannukset on saatava kuriin ja työrauha turvattua, Johansson jatkaa toivelistaa.

- Viime vuonna teollisuudessa oli 119 lakkoa, joista suurin osa laittomia. Taloudelliset menetykset ovat valtavia puhumattakaan luottamustappioista.

Tietoalojen liittoa luotsaava Johansson hämmästyy tapansa mukaan hillitysti kysymystä hänen omasta suhtautumisestaan tietotekniikkaan.

- Se on niin normaali osa elämää nykyään, ettei sitä tule edes ajatelleeksi. En ole intohimoinen surffaaja, mutta sähköposti on aina taskussa, hän vastaa.

Maija-Liisa Ihanus toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Obama perääntyi ehkäisykiistassa

• Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi
• Kreikan pääministeri varoitti maksukyvyttömyyden johtavan kaaokseen
• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa