Lue uutinen mobiilisivustolla

Työntekijät uupuvat kvartaalitaloudessa

Tapio Huttula

11.12.2006 14:44 Työssä jaksamisen vaikeudet ja henkilöstön loppuun palaminen ovat suomalaisen työelämän pahimpia ongelmia, painottavat Toimihenkilöliitto Erton jäsenet ja liiton kyselyyn vastanneet kansanedustajat Erton työelämäkyselyssä.

Myös turvattomuuden ja epävarmuuden lisääntyminen työmarkkinoilla sekä kvartaalitaloudesta johtuva lyhytjänteisyys ovat vastaajien mielestä vaikeita ongelmia. Kansanedustajat painottivat lisäksi pitkäaikaistyöttömien syrjäytymistä työmarkkinoilta.

Erityisalojen Toimihenkilöliitto Erto selvitti työelämän kehitystarpeita elo-lokakuussa tehdyssä kyselyssä. Sähköpostikyselyyn vastasi 3249 Erton jäsentä eli noin kolmannes ertolaisista, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa. Lisäksi kyselyyn vastasi 63 kansanedustajaa.

"Piiloylitöistä päästävä eroon"

Sekä ertolaisten että kansanedustajien mielestä työssä jaksamista edistettäisiin parhaiten mitoittamalla työn määrä ja kuormittavuus oikein sekä johtamalla paremmin. Kansanedustajat kannattivat myös työpaikkatason vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä.

- Työn mitoitus, hyvä johtaminen ja ihmisten osaamisesta huolehtiminen ovat perusasioita, joiden täytyy olla kunnossa, Erton puheenjohtaja Tapio Huttula tähdentää tiedotteessa.

- Uskon, että ihminen jaksaa paremmin, jos kiireen tunne vähenee. Meidän onkin saatava työn mitoitus ja työelämän kiire hallintaan. Työelämän epävarmuudesta aiheutuvasta karmeimmasta ongelmasta, piiloylitöistä, täytyy myös päästä eroon.

Huttulan mielestä tarvitaan testattuja ja työehtosopimuksiin kirjattuja työaikajärjestelyjä, joilla asiantuntijat ja muut työelämän osaajat voivat päättää työajoistaan nykyistä vapaammin. Hänen mielestään tähän asti on liikaa korostettu työnantajapuolen joustotarpeita.

Jatkossa joustokeskustelun täytyy lähteä siitä, miten joustot ottavat huomioon työntekijöiden yksilölliset tarpeet työajan sijoittelussa ja pituudessa, Huttula viitoittaa.

- Kun työaika ei nykyelämässä välttämättä sijoitu kahdeksan ja neljän väliin, työntekijä voi esimerkiksi tarvita mahdollisuutta sijoittaa työtä pitkin päivää siten että myös perhe-elämän tarpeet otetaan huomioon. Työaikajärjestelyjä kehittämällä voimme löytää ratkaisuja, jotka palvelevat aidosti sekä työntekijöitä että työnantajia.

Erottaminen vaikeammaksi

Ertolaisten mielestä työsuhdeturvaa pitäisi parantaa kiristämällä irtisanomisperusteita etenkin tilanteissa, joissa yritys tuottaa voittoa. Kansanedustajista viidennes arvioi, että pikemminkin täytyy parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja lisätä erilaisia joustoja. Tapio Huttula katsoo, että turvattomuutta pitää karsia ennen kuin joustoja voidaan lisätä.

Noin viidennes vastaajista parantaisi työsuhdeturvaa kirjaamalla määräaikaisten työsuhteiden perusteet tiukemmin lakiin.

Työelämän tasa-arvoa lisäisi ertolaisten mielestä ennen kaikkea perusteettomien pätkätöiden poistaminen tehokkaamman viranomaisvalvonnan avulla. Myös perhevapaakustannusten jakaminen tasan mies- ja naisvaltaisten alojen kesken saa kannatusta sekä ertolaisilta että kansanedustajilta.

Työvoiman riittävyys tulevaisuudessa taattaisiin vastaajien mielestä parhaiten saamalla syrjäytyneet nuoret mukaan työelämään ja edistämällä asenteiden muutosta, jotta esimerkiksi ulkomaalaistaustaiset työntekijät sopeutuisivat työelämään ja ihmiset pysyisivät motivoituneina nykyistä pidempään työelämässä.

Pääkaupunkiseudulla pärjää 1600 eurolla?

Ertolaisista viidennes ja kansanedustajista melkein kolmannes lisäisi paikallista sopimista, jos työpaikoille luodaan tasavertaiset neuvotteluolosuhteet. Paikallista sopimista kannattaisi tietyin ehdoin yli puolet vastaajista. Vajaa viidennes ertolaisista arvioi, ettei paikallista sopimista pidä lisätä, koska neuvottelutilanne ei voi olla tasavertainen. Kansanedustajista yli viidentoista prosentin mielestä mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen ovat jo riittävät.

Kyselyssä selvitettiin myös, millainen vähimmäispalkka takaisi palkansaajan toimeentulon. Ertolaiset ja kansanedustajat arvioivat siihen riittävän pääkaupunkiseudulla 1 600-2 000 euroa. Muualla Suomessa pärjäisi 1 200-1 800 eurolla.

- Kun ensi vuonna uusittavien työehtosopimusten palkkatasoa määritellään, Erto tulee vaatimaan, että jäsenemme pystyvät elämään palkallaan myös pääkaupunkiseudulla. Jos päädytään keskitettyyn tulosopimukseen, sopimukseen on kirjattava esimerkiksi toimenpiteitä, joilla asumiskustannukset saadaan kuriin, Tapio Huttula painottaa.

Erityisalojen Toimihenkilöliitto Erto on yksityisen palvelusektorin asiantuntijatehtävissä työskentelevien ammattiliitto. Sen 28 000 jäsentä työskentelevät muun muassa tietotekniikan palveluissa.

Tuomas Karvonen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Obama perääntyi ehkäisykiistassa

• Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi
• Kreikan pääministeri varoitti maksukyvyttömyyden johtavan kaaokseen
• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa