Lue uutinen mobiilisivustolla

Joka toinen lukeutuu keskiluokkaan

Samalla viivalla? Enemmistö suomalaisista tuntee kuuluvansa keskiluokkaan.
Kuva: Mika Lahdensivu

2.3.2007 08:03 Akateeminen duunari vai yläluokkainen maisteri? Molemmat kuulostavat verraten harvinaisilta kuvauksilta, kun suomalaisilta kysytään, mihin luokkaan he mielestään kuuluvat. Luokattomiksi itsensä mieltävät lähinnä nuoret - ainakin siihen asti, kunnes astuvat työelämään.

Yhteiskuntaluokat elävät sitkeästi työikäisten suomalaisten ajatuksissa, kertoo Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) äskettäin julkistama arvo- ja asennetutkimus "Satavuotias kuntotestissä".

Vaikka politiikan ja talouden kehitys on monin tavoin murtanut luokkapohjaisen ajattelun perustaa,
se on pitänyt pintansa yllättävässä määrin, EVA toteaa. Erityisesti tämä näkyy luokkakäsitteen hylkäävien suomalaisten osuuden supistumisena: vain 26 prosenttia kansalaisista ei katso kuuluvansa mihinkään luokkaan. Näin ajattelevat EVA:n mukaan etenkin nuoret, mutta heistäkin monet näyttävät "löytävän" luokkansa työelämään ehdittyään.

Tutkimuksen mukaan suomalaisista joka toinen eli 52 prosenttia kokee itsensä keskiluokkaiseksi. Lukema on lähellä vuonna 2000 mitattua huippua. Toisaalta myös työväenluokkaiseksi kokee itsensä yhä useampi eli noin joka viides suomalainen.

EVA:n mukaan akateemisista kansalaisista yli kaksi kolmasosaa sijoittaa itsensä keskiluokkaan, kun taas työväenluokan osuus jää marginaaliseksi. Toisaalta edes akateemisista ei kovin moni tohdi kutsua itseään yläluokkaiseksi. Tähän luokkaan kuuluu omasta mielestään vain joka sadas suomalainen. Osuus on pysynyt samana vuodesta 1984 käväisten vain kerran, vuonna 2000, puolessa prosentissa.

Työntekijöiden ja työnantajien välillä leveä kuilu

Luokka-ajatteluakin selvemmin suomalaiset jakautuvat eri leireihin, kun kansalaisilta tiedustellaan, ovatko työntekijät ja työnantajat samassa veneessä. Työntekijöiden ja työnantajien edut ovat Suomessa nykyään pitkälti yhteneväiset -väitteeseen yhtyy EVA:n mukaan enää vain vajaa neljännes suomalaisista. Tulosta kuvataan koko seuranta-ajan tylyimmäksi.

Porvarillisten puolueiden kannattajien, akateemisesti koulutettujen ja johtavassa asemassa olevien usko työntekijöiden ja työnantajien yhteisiin intresseihin on palkansaajapuolta ja vasemmistoa vahvempi, mutta silti enemmistö niin palkansaajien kuin johtavassa asemassa olevien parissa ei usko etujen yhtenevyyteen, EVA toteaa raportissaan.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Kommentit (5)

0

0

Akateeminen duunari vai yläluokkainen maisteri? Molemmat kuulostavat verraten harvinaisilta kuvauksilta, kun suomalaisilta kysytään, mihin luokkaan he mielestään kuuluvat. Luokattomiksi itsensä mieltävät lähinnä nuoret - ainakin siihen asti, kunnes astuvat työelämään.

Taloussanomat

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 2.3.2007 10:11

1

0

Miten määritellään, mihin luokkaan kuulut? Riippuuko luokka palkasta, koulutuksesta, työtehtävästä, puoluekannasta vai sukunimestä...? Vai onko kyseessä vain täysin fiilispohjainen määrittely... minusta tuntuu, että olen keskiluokkaa...?
Mihin luokkaan nykyisin IT-alalla asiantuntijatehtävissä työskentelevät kuuluvat?

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 2.3.2007 10:11

1

0

Jos et tiedä miten se määritellään, kuulut alaluokkaan.

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 2.3.2007 12:47

1

0

Jos et tiedä miten se määritellään, kuulut
alaluokkaan.

... tai yläluokkaan, jonka ei alemmista ja keskitason sonnantonkijoista tarvitse välittää. ;)

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 2.3.2007 15:05

1

0

...kuuluvat nykyajan duunareihin eli työväenluokkaan. Nykyajan duunarissa henkilöityvät sekä pääoma, työvoima että tuotantokoneisto - tosin suora rahallinen pääoma harvemmin. Siitä työn verotus pitää osaltaan huolen. Nykyään amisviiksinen nettipokerinpelaajakin voi kutsua itseään yläluokkaiseksi, mikäli mittarina käytetään pelkästään tulotasoa, autoa, jolla ajaa, tai kaupunginosaa, jossa asuu. Jotkut (ei siis kaikki) kultalusikka rektumissa syntyneet ns. siniveriset saattavat edelleen elää harhoissa ja pitää itseään geneettisesti ylivertaisina, mutta yleensä nämä ovatkin savolaisen tallirengin astumien kartanonrouvien jälkeläisiä, jotka ottavat taksijonossa turpaan siinä missä kadun mieskin. Eikä se nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä - vaikka etunimen ja sukunimen välissä olisikin "von" tai "af". Harmillisinta tuossa uutisessa on ehkä se, että ihmisen tarve tuntea itsensä jotenkin muita paremmaksi näyttää edelleen olevan voimakas tekijä omanarvontunnon kokemisessa.

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 2.3.2007 15:07

Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Uutiset

Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan

• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Pohjois-Korean Kim kävi huvipuistossa ja herkistyi
• Hyvinkään ampumisissa haavoittuneet leikattu – naispoliisi yhä kriittisessä tilassa
• YK:n turvallisuusneuvosto pikakokoukseen Syyriasta