Lue uutinen mobiilisivustolla

Järjestöjohtaminen on haastavaa hommaa

Kuva: Marja Airio/Lehtikuva

11.4.2007 07:56 Kansalaisjärjestön johtamiseen liittyy lukemattomia haasteita, joista monet ovat erilaisia kuin yritysmaailmassa. Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat vapaaehtoisorganisaatioihinkin, eikä niitä johdeta yritysmaailman mahtikäskyillä

Aatteelliselta pohjalta ponnistettaessa joudutaan tasapainottelemaan monenlaisten jännitteiden ristipaineessa jo siksi, että vastakkain ovat organisaation aate ja talous. Minkälaisten kysymysten parissa kansalaisjärjestöissä painitaan?

- Miten perustehtävä muuttuu, miten palveluja kehitetään, miten varainhankinta organisoidaan, minkälaisia johtamisstrategioita käytetään, miten varmistetaan henkilöstön saatavuus, luettelee johtaja Timo Ojala konsulttiyhtiö Talent Hausista

Usein järjestöissä toimitaan ainakin osittain valtionavustuksilla ja liiketoiminnalla. Varainhankinnan keinot ja niiden hyväksyttävyys näyttävät erilaiselta sen mukaan, tarkastellaanko niitä arvojen vai liiketalouden näkökulmasta.

Nuorison liikuntajärjestö voisi saada rahakkaan ja innokkaan sponsorin hampurilaisketjusta, mutta se sotisi terveitä elintapoja korostavia arvoja vastaan.

- Jos järjestö korostaa voimakkaasti bisnesvastuutaan, arvopohja hämärtyy. Järjestö alkaakin muistuttaa enemmän yritystä, Ojala sanoo.

Yrityksen on helppo rajata strategiaa suunniteltaessa ulos se, mikä ei sille kuulu. Kansalaisjärjestön yhteiskuntavastuu on laaja.

- Kansalaistoimintaa vetävä ei voi sanoa, että ei meille kuulu ympäristö- tai päihdekasvatus, me keskitymme vain sporttiin. Liikuntajärjestön täytyy pitää huolta kokonaisvaltaisesta kasvattamisesta. Se on kova haaste mille tahansa organisaatiolle, sanoo Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Heikki Hietanen.

Tehtäviä on paljon

Kansalaisjärjestöjen toimenkuvat kuulostavat kovin laajoilta. Hoidettavia asioita on valtavasti: lasten ja nuorten toimintaa, huippu-urheilua, kansainvälistä toimintaa, koulutusta, valmennusta, hallintoa ja yhteiskuntasuhteiden hoitamista...

Yksi vaikeus onkin siinä, miten johtaa henkilöstöä niin, että se kokonaisuudessaan noudattaa laadittua strategiaa.

Vapaaehtoisia johdetaan eri tavalla kuin palkattua väkeä. Liike-elämän kurinalaisia johtamismalleja ei voida suoraan kopioida vapaaehtoisorganisaatioon.

- Ei seuroille voi mitään mahtikäskyjä antaa. Kyllä se tapahtuu ohjeistuksen, suostuttelun ja hyvien perustelujen ja mallintamisten kautta, Hietanen sanoo.

Vapaaehtoisista tulee pula

Työvoima vähenee työministeriön mukaan vuodesta 2010 lähtien 17 000:lla joka vuosi. Henkilöstöstä käydään vielä kova kilpailu.

Väen mobilisointi on järjestöille tulevaisuudessa iso huolenaihe. Muuttuva maailma ja kiireinen elämänrytmi uhkaavat nakertaa vapaaehtoisten toimijoiden määrää.

Paljon riippuu järjestön imagosta ja siitä, miten ihmiset houkutellaan mukaan toimintaan.

Jääkiekkoliitossakin imagoasioihin on törmätty. Kiekko kiinnostaa työmielessä. Kun SM-liigaan haettiin myyntipäällikköä, hakemuksia tuli melkein 200.

- Valtava imu olisi töihin, mutta vapaaehtoispuolelle ei. Tulevaisuudessa ongelmia tulee varmasti siinä, että seuratasolle ei saada vapaaehtoisia. Ihmisillä on kaikenlaista muuta, ja nyt ajatellaan enemmän itse- kuin yhteisökeskeisesti, manaa Hietanen.

Liiga muovaa lätkän imagoa

Jääkiekkoliitto on toimitusjohtajansa mukaan määritellyt missiokseen tuottaa jokaiselle suomalaiselle lisäarvoa elämään jääkiekosta.

- Se lähtee voimakkaasti arvopohjasta, ja siltä pohjalta liittoa johdetaan. Sama koskee palveluja ja jäsenajattelua. Työtä tehdään seurojen ja pelaajien eteen, Hietanen sanoo.

Liitto haluaa pitää palvelut, jäsenmaksut ja kulut pieninä ja samalla lajin mahdollisimman saavutettavana. Palveluista ei tavoitella liiketaloudellista voittoa; lähinnä pyritään omakustannushintaan.

Huippu-urheilu on eriytetty omaksi yhtiökseen SM-liigaan. Liitolla pääpaino on lasten ja nuorten kasvatuksellisessa toiminnassa, SM-liigassa taas ammattilaissarjana on liiketaloudellinen paino.

Liiga toimii eri periaatteilla, mutta sen luoma lajin kova imago vaikuttaa silti liiton kansalaisjärjestötoimintaan.

- Meidän kontrollointimahdollisuutemme liigaan ovat aika ohuet. Vaikka yhteistyö on hyvää, liigassa tehdään itsenäisiä päätöksiä ja linjauksia liittyen esimerkiksi kurinpitoon, joka näkyy mediassa valtavasti ja vaikuttaa laji-imagoon.

Yritykset ja järjestöt yhdessä

Yksi ikuisuusasia järjestöissä on resurssipulan aiheuttama jatkuva tehtävien priorisointi. Tilannetta pahentaa se, että tekemistä riittäisi entistä enemmän.

- Ympäristösaralla haasteiden määrä on loputon. Resurssimme eivät kasva samassa suhteessa, huokaa Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen.

Apua on haettu muun muassa yrityksistä, joiden kanssa SLL tekee entistä enemmän yhteistyötä.

Vastuut arvopohjasta ja liiketaloudesta eivät saa kärsiä toistensa vuoksi. SLL:n täytyy jo oman uskottavuutensakin kannalta aina voida ottaa kantaa, välillä kipeisiinkin asioihin.

- Vaikka yritysyhteistyötä on lisätty, se ei saa vaikuttaa meidän toimintavapauksiimme. Jos valitsemme yhteistyökumppanin, se ei tarkoita, että kätemme ovat sidotut jollakin saralla, Yrjö-Koskinen vakuuttaa.

Luonnonsuojeluun liittyvää yhteistyötä tehdään myös muiden järjestöjen kanssa. Toistaiseksi kumppanuudet ovat Yrjö-Koskisen mukaan rakentuneet luontevasti.

Moni järjestö on kiinnostunut toimialueista, jotka tukevat sen varainhankintaa. Nämä alueet ovat sellaisia, joista kansalaiset ovat yksimielisiä, kuten Itämeren suojelu.

- Maatalouspolitiikan tarkistamisesta moni järjestö ei puhukaan niin rinta rottingilla. Me olemme siitäkin pyrkineet puhumaan selkokielellä. On epäkiitollisia aiheita, joista varmasti saa turpaan, koska niiden selittäminen on niin vaikeaa puolen minuutin aikana tiedotusvälineessä, kun kamera isketään nenän eteen.

Nuorta Suomea liikuttaa yritysyhteistyö

Kokemusta yritysten kanssa toimimisesta on myös Nuori Suomi ry:llä, jonka rahoituksesta osapuilleen puolet tulee yritysyhteistyökumppaneitten kautta ja puolet veikkausvoittovaroista.

- Liiketaloudellisessa mielessä olemme huonoja hinnoittelemaan. Osa palveluistamme on ilmaisia ja osa erittäin vahvasti subventoituja, sanoo Nuori Suomi ry:n pääsihteeri Teemu Japisson.

Esimerkki Nuoren Suomen yritysyhteistyöstä on pääyhteistyökumppani Kesko, joka jakaa välineitä lasten ja nuorten liikunnan parissa toimiville.

- Voi ajatella, että liiketalous meitä siinä ohjaa, mutta samalla tuotamme ilmaista palvelua niille, jotka lapsia liikuttavat. En ole kokenut ongelmaksi sitä, että paketin kyljessä lukee Kesko. Lukee siinä mitä tahansa, tuskin se sitä lasten liikkumista vähemmän arvokkaaksi tekee, sanoo Japisson.

Kansainvälisyys ja asiantuntijuus mietityttävät

Järjestöiltä odotetaan yhä enemmän osaamista asiantuntijatehtävissä. Tämä on taas yksi haaste lisää, sillä luottamushenkilöiden aika on koko ajan enemmän kortilla.

Moni järjestö miettiikin, mistä asiantuntijoita saataisiin johtoon ja miten koko asiantuntijuutta voi edes vaatia, kun tehtäväkenttä on monimutkaistunut eikä aika riitä asioihin perehtymiseen.

SLL pyrkii vaikuttamaan asiantuntijana niihin lakiehdotuksiin, joilla on ympäristövaikutuksia. Suora vaikuttaminen päätöksentekijöihin ei aina oikein kohtaa varsinaista järjestötoimintaa, joka koskettaa pariasataa paikallisyhdistystä.

- Saamme valtavan määrän lausuntopyyntöjä eri ministeriöistä. Vuodessa laadimme toistasataa lausuntoa ja olemme joka viikko eduskunnan valiokuntien kuultavina, sanoo Yrjö-Koskinen.

Runsaan 30 000 jäsenen järjestössä informaation pitäisi kulkea keskustoimiston, piirien ja jäsenkunnan välillä, jottei epäselväksi jäisi, miksi johonkin satsataan voimavaroja.

Jännitteitä tuottaa myös vastakkainasettelu kansallisen ja kansainvälisen vaikuttamisen välillä. Enää ei voida rajoittua pelkästään kansalliseen toimintaan, mutta globaalit haasteet eivät tahdo näkyä paikallistasolle asti.

- Vähintään 80 prosenttia lainsäädännöstä on käytännössä EU-direktiivien ja asetusten toimeenpanoa kansallisesti. Paikallisesti suuntautuneelle jäsenkunnallemme tällainen toiminta on edelleen aika vierasta, Yrjö-Koskinen sanoo.

Tieto ja prosessit hallintaan

Ajanpuutteeseen voidaan hakea helpotusta esimerkiksi vastuun jakamisesta, prosessien hallinnasta sekä tietotekniikasta - jos sitä käytetään oikein.

Verkosta ja digitalisoitumisesta on turhaa odottaa automaattiratkaisua ongelmiin. Teknologiassa on omat haasteensa, eikä esimerkiksi kasvokkain tapaamisen merkitys katoa, vaikka etäkokoukset lisääntyvät.

Suomen luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö Matti Nieminen sanoo, että enää ihmisiä ei tarvitse koota stadioneille kuuntelemaan, kun johtajat puhuvat.

- Enää ei ole etäisyyksien ongelmaa. Johtamisen kysymyksiä voidaan ratkaista sähköisesti. Se, joka ne hallitsee parhaiten, saa jäsenistön kiinnostuksen ja osaamisen kanavoiduksi järjestön eduksi ja menestyy, Nieminen sanoo.

Myös Eero Yrjö-Koskinen näkee verkottumisen merkityksen.

- Kansalaisjärjestön johtamisessa tarvitaan luottamusjohdolle ja jäsenkunnalle välineitä toimintaan. Siinä mielessä verkko erilaisine palveluineen on hirveän tärkeä, sanoo Yrjö-Koskinen.

Heikki Hietanen muistuttaa, että tieto on lisäksi saatava päättäjille helposti hallittavassa muodossa.

- Tiedonhallintaan ja viestintään liittyviä resursseja on lisättävä. Siinä tulevat apuun tietoyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet, mutta ilman resurssipanostuksia se ei riitä, Hietanen visioi.

Antti Kirves toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Kommentit (2)

0

0

Kansalaisjärjestön johtamiseen liittyy lukemattomia haasteita, joista monet ovat erilaisia kuin yritysmaailmassa. Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat vapaaehtoisorganisaatioihinkin, eikä niitä johdeta yritysmaailman mahtikäskyillä

Digitoday

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 11.4.2007 11:54

0

0

" Jääkiekkoliitto on toimitusjohtajansa mukaan määritellyt missiokseen tuottaa jokaiselle suomalaiselle lisäarvoa elämään jääkiekosta. "

En halua elämääni "lisäarvoa jääkiekosta".

mozambique

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 11.4.2007 11:54

Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Uutiset

Obama perääntyi ehkäisykiistassa

• Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi
• Kreikan pääministeri varoitti maksukyvyttömyyden johtavan kaaokseen
• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa