Lue uutinen mobiilisivustolla

Etätyöläinen nauttii elämästä

Valmentaja ja kehittämiskonsultti Annika Ranta ryhtyi pari vuotta sitten etätyöläiseksi.
Kuva: Vesa-Matti Väärä

14.4.2007 19:02 Kun aurinko paistaa rantakalliolle ja meri kimmeltää, Jorma Kylänpää päättää tehdä etätyöpäivän kotisaaressaan Velkualla.

Kevättalven häpeilemättömään aurinkoon herännyt Saaristomeri on mykistävä. Yhteysalus Kivimo rikkoo pintaharsoa, joka yhdistää pakkasyön jäljiltä pienet jäälautat koristepinnaksi.

Merituulissa on suurieleistä lähdön tuntua, vaikka matkaa Salavaisten saareen on kymmenen minuuttia.

Siellä odottaa Jorma Kylänpää, yksi Velkuan kahdesta ja puolestasadasta asukkaasta. Maan pienimmän suomenkielisen kunnan alueella on enemmän saaria kuin vakituisia asukkaita.

Laiturilta on minuutin ajomatka punaiselle hirsitalolle. Kaksikerroksisessa omakotitalossa on pienempi vuokra kuin helsinkiläisessä yksiössä.

Ripotellaan vielä vähän merisuolaa haavoihin: samaan hintaan saa saunan, huvimajan, autotallin, rantakalliot, lahdenpoukaman ja herkistävät maisemat.

Kylänpäällä on täältä tunnin matka työpaikalle: hänestä tuli maaliskuun alussa Liedon kunnan yritysasiamies. Sitä ennen hän teki pari kuukautta kotiaskareita, kun sijaisuus Turun seudun kehittämiskeskuksessa päättyi vuodenvaihteessa.

Kotona parempi palvelu 

– Vaimon mielestä olisin voinut jatkaa kotona. Täällä oli kuulemma parempi palvelu.

Etätyöläinen Kylänpää on ollut kymmenisen vuotta, suunnilleen yhtä kauan kuin on asunut vaimonsa kanssa saaressa. Pariskunnalla ei ole yhteisiä lapsia.

Hän ehti käydä Velkuasta joitakin kuukausia Taivassalossa, jossa oli kunnanjohtajana viisitoista vuotta.

– Sitten katsottiin viisaimmaksi, että pakkaan tavarani ja lähden. Olin vuoden koulutussuunnittelijana työväenopistossa, ennen kuin minut palkattiin EU-töihin saaristohankkeeseen.

Kylänpää hoiti työn lähes kokonaan kotoa käsin. Hän auttoi asukkaita, kyläyhdistyksiä ja yrittäjiä kehittämishankkeiden suunnittelussa ja valmisteli rahoituspäätökset..

Kun hänet valittiin vuosituhannen lopulla Velkuan kunnanjohtajaksi, etätyöstä tuli yksi työtapa muiden joukossa.

Kylänpään ura heijastelee etätyön kehitystä. Aluksi etätyö käsitettiin kokopäiväiseksi, mutta siitä on tullut luonteva osa muuta työtä, ehkä liiaksikin.

Kylänpää tekee Liedon kahdeksansadan yrittäjän asiamiehenä keskimäärin yhden etätyöpäivän viikossa. Järjestelystä ei ole kirjallista sopimusta, vaan hän valitsee paikan tilanteen mukaan.

– Työni on luonteeltaan sellaista, että toimistotyön lisäksi se edellyttää säännöllistä kentällä oloa ja yhteydenpitoa yrittäjiin.

Rantakallio houkuttelee 

Kylänpäällä on työhuone kotitalon yläkerrassa, mutta usein hän ottaa langattoman yhteyden keittiöstä. Keväällä rantakallio houkuttelee heti, kun aurinko jaksaa lämmittää.

Kylänpään kausi Velkuan kunnanjohtajana päättyi kolme vuotta sitten. Seuraajaksi valittiin vaimo Tiina Rinne-Kylänpää.

Myös uusi kunnanjohtaja pitää etätyöpäiviä, vaikka kunnanvirastoon on vain kymmenen minuutin merimatka. Talvella mantereelle pääsee myös autolla ja potkukelkalla.

Yhteysalus kulkee kuutisen kertaa päivässä. Saaristo vie tuulilta suurimman uhon, eikä vuoroja ole jouduttu perumaan merenkäynnin vuoksi.

– Tiina on joskus soutanutkin töihin. Kolmen vartin matka täytyy ottaa aika rauhallisesti, että jaksaa vetää siihen päälle työpäivän.

Idyllistä toiseen: seuraavaksi pitäisi löytää Annika Rannan koti Turun puutalokortteleista.

Reittipalvelun mukaan paikka on muutaman lauseen päässä pääkaupunkiseudulta. Näppärää, mutta ohjeita on hankala hahmottaa vieraassa kaupungissa. Tietokoneen valitsema reitti näyttäisi vievän vastavirtaan yksisuuntaisella kadulla.

Onneksi Rannan kärsivällisyys riittää reaaliaikaiseen puhelinopastukseen. Valkoinen puutalo löytyy leikkikentän laidalta, ja Ranta vilkuttaa varmuuden vuoksi ikkunasta antaessaan ohjeet kotiovelle.

Langaton poikki 

Eteisestä hän opastaa vasemmalle, jossa on toinen hänen työpisteistään: keittiön pöytä. Tänään pöydällä ei ole tietokonetta, koska langaton verkkoyhteys lakkasi toimimasta, ensimmäisen kerran kahteen ja puoleen vuoteen.

Kannettava on piuhan päässä alakerran työhuoneessa.

Ranta on seurannut etätyön muutosta läheltä.

– Olen pohjimmiltani kasvatustieteilijä, mutta luin myös aavistuksen verran kauppatieteitä ja henkilöstön johtamista, hän kertoo.

Viitisentoista vuotta Ranta rakensi Sampo-konsernissa etätyön kulttuuria.

– Pari vuotta sitten päätin lähteä rohkeasti turvallisuusalueeni ulkopuolelle.

Ranta työskentelee Humap-konsulttiyrityksessä, jonka erikoisalaa on teknologian hyödyntäminen jokapäiväisessä työssä. Se kehittää yrityksille hajautettuun työhön soveltuvia virtuaalisia työtiloja ja luo uutta työkulttuuria.

Hajautettu työ on yksi käsitteistä, joilla muuttuvaa työkulttuuria yritetään hahmottaa. Se viittaa työn tekemiseen muualla kuin työantajan tiloissa: matkoilla, asiakkaan luona, kotona, etätyöpisteissä.

Sitä voisi luonnehtia myös uudeksi tavaksi tehdä yhdessä töitä ajasta ja paikasta riippumatta.

Tilanteen mukaan 

Määritelmät eivät ole Rannan mielestä olennaisia, koska työtapa valikoituu tilanteen ja sisällön mukaan.

Näyttääkin siltä, että tietotekniikka on nostamassa yhteistyön pääosaan vastoin kaikkia ennakkoluuloja. Teknologia on kehittynyt jo niin pitkälle, että siitä voi tulla sivuasia.

– En suostu allekirjoittamaan väitettä teknologian kylmyydestä. Virtuaalisessa työtilassa ei tietysti voi halata, mutta siellä voi oikeasti luoda läsnäoloa.

– Olemme pitäneet yhteisiä kahvitaukojakin nettikameroiden avulla. Meille on syntynyt myös omaa hajautetun työn huumoria.

Virtuaaliseen työympäristöön tottuminen ei myöskään ole ikäkysymys. Rannan mukaan innokkaimmin hajautetun työn mahdollisuuksiin suhtautuvat viisikymppiset.

Tapaaminen virtuaalisessa työtilassa on helpompi järjestää kuin perinteinen kokous.

– Etätyöpäivänä saatan kutsua työkaverin puolen tunnin sparraussessioon. Päivä jaksottuu itsenäiseen ajattelutyöhön ja muiden kanssa ideointiin.

Turussa asuva Ranta kuuluu jyväskyläläisen yrityksen Helsinki-tiimiin. Hän matkustaa paljon ja pyrkii pitämään viikoittain ainakin yhden etätyöpäivän. Etätyötä ei ole erikseen mainittu työsopimuksessa, eikä se myöskään vaikuta verotukseen.

– Työhuonevähennys olisi käytettävissä, mutta en ole malttanut paneutua käytännön järjestelyihin.

Parhaana puolena Ranta pitää työnsä joustavuutta. Myös rytmitys on jaksamisen kannalta tärkeää.

– Työpaikoilla syntyy helposti kirjoittamattomia sääntöjä, jotka saavat työpäivän venymään. Hajautetussa työssä säilyy hallinnan tunne, mikä on tärkeää pienten lasten äidille.

Tunne hallinasta 

Myös Rannan vakuutusalalla työskentelevä aviomies tekee etätyöpäiviä. Pariskunnalla on viisivuotias tytär, joka on päivät hoidossa. Toinen lapsi syntyy loppuvuodesta.

– Virtuaalisessa työtilassa projektien historia on aina nähtävillä. On helpottavaa tietää, etten putoa kärryiltä, vaikka jäänkin lasten kanssa kotiin. Jos vauva nukkuu hyvin, saatan ottaa jotain pientä työn alle.

Timo Luhtanen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan

• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Pohjois-Korean Kim kävi huvipuistossa ja herkistyi
• Hyvinkään ampumisissa haavoittuneet leikattu – naispoliisi yhä kriittisessä tilassa
• YK:n turvallisuusneuvosto pikakokoukseen Syyriasta