Lue uutinen mobiilisivustolla

Älykkyys ei avaa oikotietä vaurauteen

27.4.2007 08:30 Mitä älykkäämpi henkilö on, sitä paremmalta näyttää yleensä palkkakin, laaja amerikkalaistutkimus osoittaa. Vaurastuminen on kuitenkin asia erikseen. Korkeakaan älykkyysosamäärä ei takaa, että tilillä olisi "puskuria" pahan päivän varalle ja maksut hoituisivat aina ajallaan.

Mitä parempi älykkyysosamäärä, sitä korkeampi palkka? Yleisesti ottaen kyllä, sanovat amerikkalaistutkijat, mutta kiistävät samalla näkemyksen, jonka mukaan vauraus sinänsä olisi suorassa yhteydessä älykkyyteen.

Palkansaajien älykkyyosamääriä ja tuloja vertailtaessa näyttää siltä, että yksi lisäpiste ÄO-tuloksissa kohottaa vuosiansioita keskimäärin 202-616 dollarilla, tutkijat raportoivat. Kuitenkin, kun kansalaisten taloudellista tilannetta, vaurautta ja hyvinvointia tarkastellaan kokonaisvaltaisemmin, ero "keskiälykkäiden" ja nerojen kesken kaventuu tuntuvasti, selviää kaikkiaan noin 7400 amerikkalaista kattavasta, vuodesta 1979 vuoteen 2004 ulottuvasta tutkimusaineistosta.

Miksi älykkäille ei kerry vaurautta samassa suhteessa kuin tuloja, ei tutkijoiden mukaan ole luettavissa tämän tutkimuksen tuloksista. Tutkimus antaa kuitenkin tilaisuuden valistuneisiin arvauksiin esimerkiksi eri ryhmien säästäväisyyden suhteen. Ovatko älykkäimmät esimerkiksi muita haluttomampia säästämään, selviää erillisen tutkimuksen myötä.

Viisaskin voi mennä vipuun

Varautta ja vakautta lähestytään tässä tutkimuksessa muun muassa taloudellisen turvallisuuden näkökulmasta. Vaurautta ja hyvinvointia edustaa esimerkiksi pankkitilille kertynyt "puskuri" niin sanottujen pahojen päivien varalle, eläkesäästöt ja arki, jossa ei ole pelkoa luottorajan ylittymisestä.

- Se, että olet älykäs, ei takaa, ettetkö voisi joutua vaikeuksiin, huomauttaa tutkimusta johtanut Jay Zagorsky Ohion yliopiston tiedotteessa ja huomauttaa, että jopa kaikkein älykkäimpien joukkoon mahtuu holtittomia luottokortin vinguttajia ja niitä, joilta jokin maksu on joskus jäänyt suorittamatta. Kaikkein fiksuimmin raha-asiansa näyttävätkin tutkimuksen mukaan hoitavan ne, joiden älykkyys ei ole huippulukemissa vaan hieman yli keskitason.

Toisaalta älykkyys ei takaa, että mielenkiinto tai osaaminen riittäisivät vaurauden kasvattamiseen. Zakorskyllä on kerrottavanaan myös tähän liittyvä esimerkki:

- Professoritkin tapaavat olla fiksuja, mutta jos katsot vaikkapa yliopiston parkkipaikkaa, Rolls Royce, Porsche ja muut erittäin kalliit automerkit loistavat poissaolollaan.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kommentit (4)

Sivut: 1

EdellinenSeuraava

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Yllättäen kyseessä on amerikkalaistutkimus. Tämä tekopyhyyden ja yltiöllisen materialismin jenkkikulttuuri kumartaa vain ja ainoastaan rahaa. Jotenkin pidetään itsestäänselvyytenä että "tottakai rahan ansaitseminen on se tärkein.." ja toinen itsestäänselvyys liittyy siihen että tottakai älykäs ihminen haluaa vain olla mahdollisimman tärkeä (l. omistaa paljon rahaa ja omistaa mahdollisimman hienon tittelin). Jollain tavalla jo tutkimuksen lähtökohdat ovat jo väärässä suunnassa. Ikäänkuin olisi joku valmis oletus joka pyritään todistamaan oikeaksi.

Todella älykäs ihminen voi valita myös toisin. Henkilökohtaisesti en usko, että onni on ympärillä olevasta materiasta kiinni. Tiedän, että on klishee puhua afrikan lapsista, mutta omalla kohdalla tuntuisi oksettavalta kerätä Mersuja autotalliin samaan aikaan kun muualla kuollaan nälkään.

Tyypillistä, tyypill 27.4.2007 9:14

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Oman näkemykseni mukaan älykkäimpien ihmisten ongelma on arjen haasteiden puute ja turhautuminen arkipäiväisiin asioihin. Haastamattomuus ja turhautuneisuus mitätöi tylsiltä tuntuvia asioita ja ne jää hoitamatta.

Tällaisia tylsiä asioita ovat kaiken muun arkihömpän lisäksi mm. rahan säästäminen, hömppätavaran haaliminen, sovinnaiset arvot jne.

Samaan aikaan rahaa valuu hukkaan toisarvoisiin asioihin, kun mitättömältä tuntuvaa asiaa ei jaksa kontrolloida.

Normihenkilöt ovat oman käsitykseni mukaan raitteimpia. Osalla hyvin älykkäistä raha valuu myös kurkusta alas - toisaalta niin valuu myös niillä, joilla ÄO on normaalia pienempi.

Menestyksen mittaamisesta:
Raha on helppo mittari. Tavallisella ihmisellä pitää olla jokin helppo mittari, millä ihmisen arvoa ja menestystä voi mitata. Yhteisen helpon mittarin käyttäminen helpottaa myös yhteiskunnan kontrollia kansalaisiinsa.

Yhteiskunta on rakennettu normihenkilöille, joilla on normaalit yhteiskunnan arvot ja näin täytyy ollakin. Jos yhteiskuntaa rakennettaisiin ääripään ihmisille, suurin osa olisi tyytymätöntä.

Se, että jenkkiyliopiston parkkipaikalla ei ole Mersuja tai Porcheja ei johdu siitä, että professorit miettisivät sitä, kuinka "muualla kuollaan nälkään" vaan asioiden yksinkertaisesta merkityksettömyydestä.

Ihan normaalia 27.4.2007 11:58

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Rahan haaliminen on yleisesti ottaen kohtuullisen tärkeää tässä maailmassa - tiettyyn rajaan asti. Sen rajan ylittävältä osalta ei lisätienestillä paikata henkisiä avuttomuuksia eli saada onnellisuutta lisää. Luin suomalaistutkimuksesta, jossa tähän kulurakenteeseen sovitettuna noin 40.000eur vuositulot olisi se raja. Omakohtaisesti voin kuitata tuon tuloksen. Tässä vaiheeessa uraa olen tuplannut tuon ansiotason ja ei se siitä miksikään ole elo muuttunut, sitten tuon rajan saavutuksen. Vain kulut ovat kasvaneet samassa suhteessa, pankkitili kelluu samassa vesirajassa kuin ennenkin. Sikäli em. tutkimus pitää kohdallani paikkaansa, äly on ehkä rahaa tuonut, vaan ei säästöjä kasvattanut.

Jenkkilässä raha on toinen jumala, tai ensimmäinen, yleensä ottaen naivi kaksinaismoralismi ja tietty "älyttömyys" vaivaa tuon kansakunnan profiilia. Profiilia nimenomaan, koska mistä tahansa joukosta, myös 300Milj. amerikkalaisen joukosta löytyy ihmisiä joka lähtöön. Siis jenkkitutkimukset jääköön omaan arvoonsa, mitä tulee arvostustekijöihin.

Tahtoisin menestyksen mittariksi onnellisuusmittarin. Sitä me onnettomat, puhuvat, nahkaiset vesisäkit täältä kiven pinnalta haetaan. Osa pyrkii sitä kohti rahaa hamuamalla, toiset muilla tavoilla. Kuka sen saavuttaa olkoon ylpeä.

Pääkysymys onkin; koska juuri minun onnellisuus on parempi ja korkeampi kuin muiden, koska minä olen tässä pelissä menestynyt? Ilman mittaria sitä ei tiedä... Minua viisaammat, ryhtykää hommiin!

ÄO 160 27.4.2007 14:38

Anonyymi

 0  0

Asiaton viesti Lainaa

Olen samaa mieltä Äo 160 kanssa. Todellakin tutkimusta on tehty onnellisuuden ja ansaitun rahan suhteesta ja sen on about tuollainen.

Onnellisuuden tavoittelun lisäksi olen amerikkalaisissa leffoissa ;) kuullut toisenkin tavoitteen elämälle. Se on jotain sellaista kuin "make a difference", eli tehdä tai saada aikaan jotain merkittävää. Siinä onkin monelle terroristille ja murhaajalle selitys, suurien johtajien ohessa, näistä suurmiehistä monikaan ei hyväksy arvoihinsa niin pehmeitä tavoitteita kuin "onnellisuus".... Ehkä sielläkin, noissa pääkopissa, onnellisuus on taustalla oleva tavoite. Edes haudan partaalla oleva tunne...

Näin on 30.4.2007 22:38

Sivut: 1

EdellinenSeuraava

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kuusi ynnä kuusi?
Syötä vastaus numeroina

Viesti
Vähimmäispituus 30 merkkiä

Nimimerkki
Käytä ainoastaan kirjaimia ja numeroita, välilyönnit eivät ole sallittuja.

Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.