Lue uutinen mobiilisivustolla

Yrittäjyys ja vapaus eivät aina kuulu yhteen

Yrittäjäksi ryhtyminen voi merkitä vapautta, mutta esimerkiksi kellon orjuudesta se ei läheskään kaikkia vapauta.

18.5.2007 07:16 Viime vuosina yrittäjiksi ryhtyneistä suomalaisista joka kymmenes kokee olevansa yrittäjä vasten tahtoaan. Esimerkiksi yritysmaailmassa tehdyt ulkoistukset eivät kuitenkaan nouse esiin tuoreessa suomalaistutkimuksessa.

Suomessa vuosina 2000-2006 aloittaneista yrittäjistä kymmenen prosenttia sanoo ryhtyneensä yrittäjäksi pakkotilanteessa. Vastentahtoisiksi yrittäjiksi itseään nimittävillä yrittäjyyteen on yleisimmin johtanut asuinseudun tai oman toimialan huono työllisyystilanne.

Toimintojen ulkoistamisten seurauksena syntyvä vastentahtoinen yrittäjyys vaikuttaa sen sijaan marginaaliselta ilmiöltä, kertoo Vaasan yliopiston Johtamisen laitoksen tuore Epanet -yrittäjyysprofessuurin tutkimus. Sen mukaan tietyillä kapeasti määriteltävillä toimialoilla tai tiettyissä ammattiryhmissä mahdollisesti esiintyvä vastentahtoinen yrittäjyys ei kuitenkaan välttämättä pienen yritysmäärän vuoksi nouse esiin.

Turvattomuus vastentahtoisen yrittäjän vaivana

Tutkimuksen julkaisseen työministeriön mukaan vastentahtoista yrittäjyyttä ja sen sisartermiä näennäisyrittäjyys on käytetty myös viittaamaan työjärjestelyihin, jotka sijoittuvat palkkatyön ja yrittäjyyden väliselle harmaalle alueelle. Epäselvä tilanne voi johtaa hankaluuksiin, sillä esimerkiksi verotuksessa henkilö saatetaan rinnastaa työntekijään, vaikka hän ei sitä työoikeudellisesti olisi.

Jos yrittäjyyden syynä on vain työsuhteen kiertäminen, siihen puuttuminen voi olla mahdollista jo voimassaolevan työsopimuslain nojalla. Työntekijän ja yrittäjän välimuotoa tässä laissa ei kuitenkaan tunneta.

Jos henkilö ei työsopimuslain mukaan ole työsuhteessa, hän ei saa myöskään työntekijälle turvattuja oikeuksia. Itsenäisen yrittäjän asemassa oleva henkilö on lähtökohtaisesti tasa-arvoisessa asemassa työn tilaajan kanssa. Sopimusvapautta rajoittavaa lainsäädäntöä ei juurikaan ole, työministeriö viestii.

Yrittäjä vastaa omasta jaksamisestaan

Eräs yrittämisen haasteista on jaksaminen - olipa yrittäjyydessä kyse omasta valinnasta tai vastentahtoisesta yrittäjyydestä. Yrittäjänhän on lain nojalla järjestettävä työterveyshuolto työntekijöilleen, mutta omasta hyvinvoinnistaan yrittäjä on vastuussa vain itselleen.

Työterveyslaitoksen mukaan työssä ja yrittäjänä jaksaminen askarruttaa yrittäjiä yleisesti. Esimerkiksi Pohjois-Savossa yrittäjien hyvinvointia edistäneen Hytke-hankkeen arviointikyselyssä lähes joka kolmas yrittäjä epäilee, jatkaako nykyisessä työssään eläkeikään asti.

Kyselyn vastaajista jopa 85 prosenttia pitää työtään henkisesti erittäin tai melko rasittavana. Eräs syy voivat olla pitkät päivät, sillä jatkuvasti ylitöitä tekee noin puolet yrittäjistä, Työterveyslaitos raportoi.

Yrittäjien omia työterveyshuollon sopimuksia hankkeen arviointikyselyn mukaan on vain reilulla puolella vastaajista. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä viidesosa oli hankeaikana liittynyt työterveyshuoltoon.

Hanke piristi henkisesti

Savon Yrittäjien ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä toteutettu hanke tarjosi osallistujilleen luentoja, liikuntalajiesittelyjä, koulutuspäiviä, kuntotestausta sekä hyvinvointiviikonloppuja ja -tapahtumia, joissa yhdistettiin mukavaan yhdessäoloon ajankohtaisia teemoja sekä ulkoilua.

Vain kolmannes osallistujista kertoi arviointikyselyssä hankkeen edistäneen heidän terveyttään, liikkumistaan ja fyysistä kuntoaan erittäin tai melko paljon, mutta noin puolet vastaajista koki hankkeen hyödylliseksi henkisen jaksamisen kannalta.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kommentoi

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on seitsemän ynnä kaksikymmentä?
Syötä vastaus numeroina

Viesti
Vähimmäispituus 30 merkkiä

Nimimerkki
Käytä ainoastaan kirjaimia ja numeroita, välilyönnit eivät ole sallittuja.

Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.