Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Ruotsalaistutkimus:

Työttömyys kasvattaa miehen eroriskiä

Kuva: Kimmo Räisänen/Lehtikuva

23.5.2007 10:13 Tukholma - Ensin menee mieheltä työ, sitten vaimo? Näin onnettomasti ei onneksi aina käy, mutta mitä enemmän miehelle kertyy työttömyyspäiviä, sitä todennäköisemmin päättyy myös ihmissuhde, ruotsalaistutkimus osoittaa.

Kuten tunnettua, taloudellisilla seikoilla on vahva yhteys työsuhteiden irtisanomisiin. Mutta kuinka käy ihmissuhteiden, kun yksityistaloudessa eletään haasteellisia aikoja?

Uumajan yliopistossa perjantaina väittelevän Magdalena Norberg-Schönfeldtin mukaan ihmissuhteiden irtisanomisissa todellakin heijastuvat myös taloudelliset seikat:

- Miehillä eron todennäköisyys kasvaa työttömyyspäivien määrän karttuessa. Naisilla eron todennäköisyys sen sijaan vähenee, mitä enemmän työttömyyspäiviä kertyy, tutkija kertoo laajoihin tilastoaineistoihin perustuvista havainnoistaan.

Suhteiden vakaudessa on tutkijan mukaan toki useita vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi nuorena solmitut parisuhteet ovat alttiimpia taloudellisen vastamäen aiheuttamalle epävakaudelle, väitöskirjasta ilmenee. Vakautta suhteeseen luovat puolestaan esimerkiksi pienet lapset lukumäärään katsomatta.

Tutkimuksessaan Norberg-Schönfeldt kytkee taloudellisen menestyksen parisuhdeonnen ohella myös lasten koulumenestykseen ja väittää vanhempien hyvätuloisuuden ilmenevän parempina arvosanoina.

Väitöskirjan nimenä on "The Phase-Out of the Nuclear Family? Empirical Studies on the Economics and Structure of Modern Swedish Families".

Jutun kirjoitti: Mika Lahdensivu

Mika Lahdensivu

Kommentit (20)

Huono 0
Tukholma - Ensin menee mieheltä työ, sitten vaimo? Näin onnettomasti ei onneksi aina käy, mutta mitä enemmän miehelle kertyy työttömyyspäiviä, sitä todennäköisemmin päättyy myös ihmissuhde, ruotsalaistutkimus osoittaa.
Digitoday
Huono 0
No money, no honey...

Lainalaisuudet pätevät ja se varmaan olisi tiedetty ilman tutkimustakin. Opponentti aloittanut varmaan viikkoa ennen opponointia ryyppäämisen.

Yet Another Research...
Pahkapossu
Huono 0
"Miehillä eron todennäköisyys kasvaa työttömyyspäivien määrän karttuessa. Naisilla eron todennäköisyys sen sijaan vähenee, mitä enemmän työttömyyspäiviä kertyy".

Jep jep, mitähän tuokin kertoo hyvin monista skandinaavinaisista...
Miehen elämää
Huono 0
Ainahan se noin on ollut. Vaikka naiset mielellään puhuvat rakkaudesta joka on rakkautta miehen ulkonäköön ja palkkapussiin.
tuunari
Huono 0
Vuosi yhteensä takana työttömyyttä, suhde voi paremmin kuin koskaan, kun kerkeän hoitaa asioita joita toinen ei työn takia kerkeä. Kasvattaahan se riskiä tietty, jos koko ajan ryyppää vaan toinen kotona eikä tee mitään, mutta se on omaa tyhmyyttä jos näin tekee. Työttömyydellä omat etunsa, ja haittansa.
Ei pidä paikkaansa
Huono 0
Näin se on myös tasa-arvoisessa pohjolassamme. Totuus on, että liksa, auto, asunto, sosiaalinen status ja ulkonäkö - kaikki vaikuttaa kiinnostavuuteen naisten silmissä. Kyllä se rakkaus jää usein puheiden tasolle.

Mutta mitäs tuosta, kunhan sen tietää.
Jep jep
Huono 0
Joskus hieman huvittaakin, kun jotkut - ei kaikki! - naiset arvostelevat liittoja, joissa vaimo on jostakin köyhästä maasta. Olen usein ajatellut tuota, että samahan se toimii Suomessakin, vaikka meillä tuloerot ovatkin pienemmät. Raha ja valta vetävät aina puoleensa. Tämä toimii tietysti niinkin päin, että miestä voi houkutella naisella oleva raha ja valta, mutta harvemmin tilanne niin päin on. Nainen on yleensä se, jonka sosioekonominen asema nousee liiton avulla.

Jos miehen tulotaso laskee, lisääntyy naisen lähtemisen todennäköisyys. Jos naisen tulotaso laskee, pysyy hän entistä tiukemmin kiinni suhteessaan. Nämä ovat tietysti yleistyksiä ja onneksi todellisia rakkausliittojakin vielä on eli sellaisia, jotka oikeasti kestävät niin myötä- kuin vastamäen eli yhdessä iloitaan ja yhdessä surraan, aina tilanteen mukaan, mutta yhdessä.
Yleismaailmallinen ilmiö
Huono 0
Voi siinä olla rakkauttakin, mutta mainitsemasi tekijät ovat ne, jotka johtavat usein tietyn parin tutustumiseen. Rakkaus ihmiseen voi syntyä sitten myöhemmin, mutta ilman noita seikkoja he eivät ehkä koskaan kohtaisi, jos esim. se sama mies olisi työttömyyspäivärahan varassa.
Yleismaailmallinen ilmiö
Huono 0
Vuosi yhteensä takana työttömyyttä, suhde voi paremmin kuin koskaan, kun kerkeän hoitaa asioita joita toinen ei työn takia kerkeä. Kasvattaahan se riskiä tietty, jos koko ajan ryyppää vaan toinen kotona eikä tee mitään, mutta se on omaa tyhmyyttä jos näin tekee. Työttömyydellä omat etunsa, ja haittansa.

Jos sinä olisit töissä niin vähintään ukko saisi kuulla kunniansa :D
tuunari
Huono 0
Ei parisuhteen kaatumisessa varmastikaan ole kyse siitä, ettei naiselle "kelpaisi" työtön mies. Työttömyys aiheuttaa etenkin pitkään jatkuessaan esimerkiksi masennusta ja turhautumista, jotka saattavat purkautua hyvinkin ikävästi. Koko sopasta voi tulla niin iso vyyhti, ettei sitä ainakaan omin voimin selvitetä. Työttömällä taas ei välttämättä riitä voimia parisuhteen ongelmien selvittämiseen. En yhtään ihmettele, jos jommaltakummalta loppuu voimat suhteen ylläpitämiseksi!

Oma parisuhteeni oli kaatua miehen vuoden mittaiseen työttömyyteen. Akateemiselle, itsensä koko aikuisiän ajan pitkälti työn kautta määritelleelle miehelle työttömyys oli todella vaikeaa aikaa, ja vaikeaa sitä oli seurata sivustakin, kun mahdollisuudet auttamiseen olivat aika vähissä. En voinut muuttua työpaikaksi, vaikka kuinka halusin. Toisaalta omien työkiireiden ja -murheiden purkaminen kotona ei onnistunut, kun toinen ei - luonnollisesti - halunnut kuulla työasioista. Aika oli kuluttavaa molemmille, mutta onneksi se on nyt takanapäin.

Olisi kiva tietää, miten tutkimuksen kohteena olleet parisuhteet päättyvät - lopettaako suhteen useammin työtön vai työssäkäyvä, ja onko toisen osapuolen työllisyydellä vaikutusta asiaan.
Ei se rahasta ole kiinni
Sivut: 1 2 Edellinen Seuraava

Uusimmat uutiset

Digiyesterday


Kolme vuotta sitten

Puolustusvoimista kaavaillaan Suomen tietoturvanyrkkiä

27.05.2009 Puolustusvoimiin aiotaan perustaa koko valtionhallinnon kattava tietoturvayksikkö, joka varautuisi sekä sotilaallisiin että siviilimaailman tietoturvauhkiin. Keskus myös koordinoisi vastatoimia.

.