Lue uutinen mobiilisivustolla

Sosiaaliset suhteet ovat tuottoisa sijoitus

Tuttavapiirin ylläpitoon sijoitettu aika ei kulu hukkaan. Verkostopohjaiset voimavarat ovat työmarkkinoilla tärkeä menestystekijä, suomalaistutkimus muistuttaa.
Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva

28.11.2007 13:16 Läheiset ihmissuhteet ovat tärkeä arjen voimavara, mutta työmarkkinoilla on hyötyä ihan vain tuttavistakin, viestii verkostopohjaisiin voimavaroihin paneutuva suomalaistutkimus. Samoilla linjoilla ovat ruotsalaisnuoret: neljä kymmenestä luottaa työnhaussa ensisijaisesti kontaktiverkostoon, tuore tutkimus paljastaa.

Kenen kanssa kaveeraat? Oman kontaktiverkoston koostumus on keskeinen tekijä työllistymisessä, tuore suomalaistutkimus muistuttaa.

— Jos verkosto käsitti korkean sosioekonomisen aseman omaavia henkilöitä ja enemmän heikkoja (esimerkiksi tuttava) kuin vahvoja (kuten puoliso) sidoksia, sitä todennäköisemmin vastavalmistuneet löysivät koulutustaan vastaavan ja vähintään vuoden kestävän työsuhteen, kertoo psykologian maisteri Markku Jokisaari perjantaina Jyväskylän yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksensa tuloksista.

Tutkimuksen mukaan menestys työelämässä ei siis selity pelkällä kontaktiverkoston olemassaololla vaan oleellista on se, millaisia voimavaroja ja yhteyksiä näiden sosiaalisten sidosten avulla on mahdollista saada. Se, miten verkoston jäsenet tuntevat toisiaan ja ovat yhteydessä ulospäin vaikuttaa siihen, miten informaatio liikkuu ja saako henkilö oikeaan aikaan esimerkiksi tiedon vapaasta työpaikasta.

Kontakti uuteen sosiaaliseen ympäristöön ja uuteen tietoon saadaan ensisijaisesti niin sanottujen heikkojen sidosten kautta. Mikäli oma verkosto koostuu lähinnä läheisistä ihmisistä, tieto ei kulje samaan tapaan, koskaan henkilön läheiset ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa ja liikkuvat usein samoissa sosiaalisissa piireissä, Jokisaari toteaa väitöskirjassaan Attainment and Reflection: The Role of Social Capital and Regrets in Developmental Regulation.

— Sosiaalisen pääoman näkökulma korostaa sitä, että ihminen ei ole oman onnensa seppä työmarkkinoilla vaan paljon riippuu siitä, miten henkilö on sijoittunut verkostoihin ja niiden mahdollistamiin voimavaroihin, Jokisaari muistuttaa.

Samaan tapaan tuntuvat ajattelevan myös 15-25 -vuotiaat ruotsalaiset työvoimaviranomaisten tiistaina esittelemässä tutkimuksessa. Sen mukaan neljä kymmenestä nuoresta etsisi töitä ensisijaisesti oman kontaktiverkostoonsa tukeutuen ja vasta sitten esimerkiksi työpaikkailmoitusten avulla.

Vaikka monet uskovat verkostojen merkitykseen työllistymisessä, kaikki eivät toisaalta voi turvautua niihin. Ruotsissa 14 prosenttia nuorista kokee, ettei heillä ole käyttökelpoista sosiaalista verkostoa.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Kommentit (8)

0

0

Läheiset ihmissuhteet ovat tärkeä arjen voimavara, mutta työmarkkinoilla on hyötyä ihan vain tuttavistakin, viestii verkostopohjaisiin voimavaroihin paneutuva suomalaistutkimus. Samoilla linjoilla ovat ruotsalaisnuoret: neljä kymmenestä luottaa työnhaussa ensisijaisesti kontaktiverkostoon, tuore tutkimus paljastaa.

Digitoday

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 28.11.2007 15:05

1

0

Mikä tässä nyt oli varsinaista uutta? Jokisaari on tainnut lukea myös Albert-Lazlo Barabasin kirjan Linkit (engl. Linked), josta löytyy tämä sama tieto heikkojen linkkien merkityksestä.

PeteH

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 28.11.2007 15:05

1

0

Tuntuu vähän siltä, että jokaista uutista on haukuttava tyyliin "mikä tässä nyt on uutta". Ei näitä ole kenenkään pakko lukea. Vois ajatella välillä vaikka vähän positiivisemmin, että kertaus ei tee pahaa Petellekään.

PeteP

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 28.11.2007 15:52

1

0

Niin se on, hyväveliljärjestelmä ei tunne sääliä.

chicadee

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 28.11.2007 21:44

1

0

Nämä tutkimukset eivät huomioi sitä että ihminen joka osaa, haluaa mahdollisesti myös tietynlaiset työntekemisolosuhteet, puitteet sekä riittävän korvauksen tekemisestä. Tämähän vaattii yritykseltäkin joustavuutta ja näkemystä jotta paras henkinen kyky saataisiin käyttöön ja yrityksen hyväksi. Suuret, kaavamaiset organisaatiot kuten Nokia keräävät lähinnä kyykytettävää osaajajengiä. Kyykytetty osaajajengi nähdään yrityksessä koneen osana eikä niinkään arvokkaana uuden luomiseen kykenevänä potentiaalina. Hyvin se on kyllä Nokian osalta toiminut - kepittää maailmanlaajuisesti.

Teme

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 28.11.2007 23:59

1

0

On varmaan. Muttei älykkäin, oon nähnyt niinsanottua sosiaalista verkostoa ja hyvin menestyviä, muttei sillä oo ollut mitään merkitystä yrityksen tai ihmisten kannalta, jost oon huolissani suuromistajana. Kaikkein paras sijoituskohde on tietenkin hyvä naimakauppa ja toisek paras röyhkeys, joku kutsuu sitä jopa yrittäjäisyydekseksikin tai peräti fiksuudeksi. Ihmettelen muutenkin, voidaanko yhteiskunnassa hyväksyä mutututkimuksia väitöskirjaksi, kuten kauppiksesta, valtsikasta ym. huuhaa tiedekunnista. Mihin faktoihin tässäkin artikkelissa perustuvat teesit pohjautuvat ? Totuuteenko ? Vai peräti syvähaastatteluun ?

Ville Vikkelä

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 29.11.2007 0:39

1

0

On varmaan. Muttei älykkäin, oon nähnyt niinsanottua sosiaalista verkostoa ja hyvin menestyviä, muttei sillä oo ollut mitään merkitystä yrityksen tai ihmisten kannalta, jost oon huolissani suuromistajana. Kaikkein paras sijoituskohde on tietenkin hyvä naimakauppa ja toisek paras röyhkeys, joku kutsuu sitä jopa yrittäjäisyydekseksikin tai peräti fiksuudeksi. Ihmettelen muutenkin, voidaanko yhteiskunnassa hyväksyä mutututkimuksia väitöskirjaksi, kuten kauppiksesta, valtsikasta ym. huuhaa tiedekunnista. Mihin faktoihin tässäkin artikkelissa perustuvat teesit pohjautuvat ? Totuuteenko ? Vai peräti syvähaastatteluun ?

Mielikuvituksiin.

Mutta teknistieteellisissäkin tiedekunnissa suunta on sama. Tässä yhteiskunnassa fiksuutta ei palkita vaan huuhaa-osaamista, näyttelytaitoja, johtajuutta.

osallistuja

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 29.11.2007 8:53

1

0

Tuon uutisen pohjalta ei pysty mitenkään arvioimaan Jokisaaren tutkimuksen tieteellistä tasoa. Kannattaa lukea ko. väitöskirjan julkaisut ja arvioida sen jälkeen uudelleen huuhaan aste.

M Jokisaaren duunikaveri

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 3.12.2007 14:50

Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Uutiset

Poliisi: Ajatus ampumisesta tuli vain hieman ennen veritekoa

• IL: Hyvinkään epäilty ampuja keskeytti armeijan hiljattain
• Asiantuntija: Punkkipaniikki on jo ylimitoitettua
• Hyvinkään ampumisissa haavoittuneet leikattu – naispoliisi yhä kriittisessä tilassa
• Hyvinkään epäilty ampuja poistui kesken illanvieton hakemaan aseita