Lue uutinen mobiilisivustolla

Kiivas työelämä ajaa tauolle

24.12.2008 10:08 Vuorottelu- ja opintovapaiden käytön kasvu kertoo asiantuntijoiden mukaan työelämän kireydestä. Vuorottelijat ovat usein hieman vanhempia ja hakevat vapaalta voimia jaksaa töissä eläkeikään asti.

Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että vuorottelu- ja opintovapaan käytön kasvu kertoo työelämän kireydestä. Erikoistutkija Riikka Kivimäki Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuslaitoksesta toteaa, että muutaman kuukauden tai vuoden katko tuntuu olevan ihmisten keino selvitä eteenpäin.

Osin kyse voi olla siitä, että työntekijä tahtoo tukevoittaa asemaansa työmarkkinoilla. Hän voi tehdä sen suoraan kehittämällä itseään tai parantamalla jaksamistaan.

Professori Satu Kalliola Tampereen yliopiston Porin yksiköstä arvioi, että ihmiset ovat ruvenneet entistä enemmän pitämään huolta itsestään ja miettimään, miten paljon antavat työelämälle.

– Tämä on ihan tervettä, hän huomauttaa. 

Työssä jaksaminen painottuu vuorotteluvapaan pidossa yhä enemmän, kertoo hallitusneuvos Raila Kangasperko työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hänen mukaansa vuorotteluvapaan pitäjien keski-ikä on noussut 48 vuoteen. 

– Jo pitkään työelämässä olleet tahtovat pitää taukoa ennen viimeistä koitosta, jotta jaksavat eläkeikään saakka.

Opintovapaalle jäämisessä on useimmiten kyse oman ammattitaidon parantamisesta tai uuden koulutuksen hankkimisesta. Näiden aikuisopiskelijoiden keski-ikä on noin 40 vuotta. Harva alle 30-vuotias tai yli 50-vuotias jää opintovapaalle.

Vapaalle jää
yleensä nainen

Vuorotteluvapaalle jääjistä liki 70 prosenttia on naisia. Opintovapaallle jäävistä heitä on yli 80 prosenttia.

Vuorotteluvapaalaisten sukupuolijakauma selittyy osin sillä, että vapaalle jäädään naisvaltaisilta aloilta kuten  terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluista ja koulutuksesta.

Kivimäen mielestä tilanne johtuu osin naisten roolista. 

– Naisille lankeaa yleensä huolenpitovastuu läheisistä, hän huomauttaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että naiset jäävät pois töistä paitsi huilatakseen itse myös hoitaakseen lapsiaan, vanhempiaan, puolisoaan tai lapsenlapsiaan. Perhesyyt voivat ajaa myös opintovapaalle: jos nainen ei ole ehtinyt nuorena opiskella lasten vuoksi, hän saattaa tehdä sen myöhemmin.

Kysymys on myös siitä, että ihmiset miettivät, mitä oikeasti tahtoisivat tehdä.

– Työ ei ole vain toimeentuloa. Halutaan, että se antaa myös itselle tyydytystä, sanoo Kivimäki.

Outi Kokko
outi.kokko@sanoma.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Kommentit (1)

0

0

Itse pistin säätöt palamaan ja pidin kahden vuoden palkattoman loman; yksi telefirma kun poltti loppuun ja pää pimahti.

Suosittelen

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 29.12.2008 1:31

Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Kirjoita vastaus

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Saksalaisen teinitytön väitetään olleen kahdeksan vuotta orjana Bosniassa

• Urhea kulkukoira seurasi pyöräilijöitä Kiinasta vuorten yli Tiibetiin
• Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan
• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Ankara kuivuus kurittaa Pohjois-Koreaa