Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Päätökset tehty etukäteen

Potkuja jaetaan miten sattuu

Kuva: Taloussanomat

18.5.2009 18:58 Monissa yrityksissä jaellaan nyt potkuja vähän miten sattuu – yt-laista piittaamatta. Irtisanottujen listalle on joissakin yrityksissä joutuneet esimerkiksi pelkästään ulkomaalaiset tai muista poikkeavat työntekijät tai työntekijät on laitettu itse laatimaan lista pois potkittavista. Epäpätevien yt-neuvottelujen vaara on suurin pienissä yrityksissä.

Yt- eli yhteistoimintaneuvottelut tulisi käydä hyvässä hengessä yhdessä työntekijöiden edustajan  ja työantajan edustajan kanssa. Näin käy usein, mutta ei aina.

Työntekijäjärjestöjen mukaan yt-neuvotteluja käytetään hyväksi paljon muuhunkin kuin mihin ne on alun pitäen tarkoitettu.  Yt-neuvotteluiden lopputulemakaan ei välttämättä kestä aina päivänvaloa.

Työpaikoilla ja kaupungilla kerrotaan juttuja yritysten yt-neuvotteluista. Milloin työantajan irtisanoo järjestelmällisesti kaikki ulkomaalaiset, homot ja lesbot, milloin työntekijät joutuvat tekemään itse listat potkut saavista työntekijöistä.

Oudoista vaatimuksista tai uhkauksista ei jää pöytäkirjoja tai meilejä, joten niitä on vaikea näyttää todeksi, vaikka ne olisivatkin totta.

Harva työntekijäjään haluaa alkaa käydä oikeutta työnantajaansa vastaan. Töitä on saatava tulevaisuudessakin. Yt-neuvotteluiden kulusta käräjöidään harvoin, vaikka kaikki tietävät, että ne eivät aina mene ihan sovitusti. 

Toimihenkilöunioni TU:n teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas toteaa, että neuvottelut lähtevät vinoon heti alusta.

– Kalvosulkeiset ja kahvittelu eivät riitä. Työntekijöille on annettava tarpeeksi tietoa, jotta heillä on mahdollisuus vaikuttaa. Tarkoitus on etsiä ratkaisuja yhdessä. 

Oikeastaan sekin on Palokankaasta höpöhöpöä.

– Suurin ongelma on, että useimmiten päätökset on jo tehty. Neuvottelut ovat vain ajan peluuta. 

Esimerkiksi hän nostaa yrityksen, joka haki noin kymmenen miljoonan euron säästöjä. Yt-neuvotteluissa henkilöstö esitti selvästi suurempia säästöjä pienemmillä henkilöstövähennyksillä. Se ei kuitenkaan muuttanut yrityksen päätöstä: irtisanottavien määrä pysyi ennallaan. 

Palokangas jatkaa, että yt:n varjolla uitetaan yrityksiin myös muita leikkauspäätöksiä. Aitoja yt-neuvotteluja käydään harvoin.

"Henkilöstön ei kuulu
päättää, kuka lähtee"

Pienissä yrityksissä olevat ovat suuremmassa vaarassa joutua epäpäteviin yt-neuvotteluihin. Palokangas myöntää tämän,  samoin metalliliiton neuvottelija, sopimussihteeri Kari Hyytiä. Se ei kuitenkaan ole välttämättä pahantahoisuutta, vaan tietämättömyyttä.

Palokangas muistuttaa, että henkilöstön tehtävä ei ole tehdä työnantajan töitä yt-neuvotteluissa, esimerkiksi päättää jääviä ja lähteviä. Eikä niitä pidä missään tapauksessa alkaa tehdä. 

–  Mutta esimerkiksi nyt ovat käynnissä ay-liikkeen aktivistien kuten entisten luottamusmiesten poistoviikot, Palokangas valottaa tilannetta.

Mitä vaan,
mutta ei potkuja

Palvelualan viestintäjohtaja Timo Piiroinen sanoo, että heillä on vielä rauhallista. Taantuma ei ole iskenyt palvelualaan yhtä kovaa kuin metalli- tai rakennusalaan. Yt-neuvotteluja on alalla kuitenkin käyty, mutta suuria yt-neuvotteluja on käyty vähän. 

Piiroinen uskoo, että ongelmallisia yt-neuvotteluja käydään palvelualallakin. Alan työnantajat ovat usein pieniä tai keskisuuria työnantajia. 

–  En usko, että väärinkäydyt neuvottelut tulevat tietoomme.  Monesti työntekijät suostuvat melkein mihin vaan, jotta eivät saa potkuja, hän tiivistää.

Nokian esimerkki
toi paketteja

Metalli- ja konepajateollisuudessa on käyty viime syksystä yt-neuvotteluja. Metalliteollisuudessa on huhtikuun puoliväliin mennessä ollut yt-neuvotteluissa yli 42 000 työntekijää ja noin 10 000 toimihenkilöä. Neuvottelujen kohteina olleista  vajaa 90 prosenttia on lomautettu. Eikä ensi vuodesta ole tulossa parempaa.

Metalliliiton sopimusneuvottelija Kari Hyytiä toteaa, kuten kollegansa muissakin liitoissa, että päätökset on tehty jo ennen neuvotteluja. Työntekijäpuolella ei ole mahdollisuutta vaikuttaa.

Hyytiä jatkaa, että metallialalla laantuman varjolla siirretään tuotantoa nyt Kiinaan ja Intiaan.

– Yt-neuvottelut pidetään, jotta velvollisuus tulee täytettyä.

Liittoon on perustettu kriisiryhmä, joka auttaa yt-neuvotteluissa. Sille on Hyytiän mukaan ollut kysyntää. Sen avulla on tehty myös ratkaisuja. Esimerkiksi hän nostaa eropaketit, joita isot konsernit nyt jakavat. Se on hänestä Nokian Saksan-tapauksen ansiota.

Hyytiä toivoo, että yt-neuvottelujen lumeluonteesta huolimatta ne käytäisiin järkevästi.

– Ei ole järkeä venyttää neuvotteluja ja kiusata ihmisiä, vaan pitäisi pitää neuvottelut sen mittaisina, että asiat saadaan hoidettua.

Harvoin
kärjäjille asti

Rakennusalalla ei monella alalla työn sesonkiluonteen vuoksi ole yt-menettelyä edes käytössä. Alalla käydään yt-neuvotteluja kuitenkin muun muassa tuote- ja putkipuolella sekä maanrakennuspuolella. 

Rakennusliiton toinen puheenjohtaja Kyösti Suokas kutsuu yt-neuvottelua "täysin vesitetyksi laiksi" jolla ei juuri ole merkitystä. Neuvottelut eivät rakennusalallakaan mene aina sovitun koreografian mukaan.

Suokaskaan ei usko syyksi työnantajan pahaa tahtoa. Ennemmin on kysymys siitä, että vaikeaa lakia ei tunneta riittävästi. 

Suokas toteaa, että yleensä yt-neuvotteluissa epäillään sitä,  että päätökset on tehty jo ennen neuvottelujen alkamista. Tästä on keskusteltu yhdessä tapauksessa Eu-tuomioistuimessa asti. 

– Näistä asioista käräjöidään harvoin. Asian näyttäminen toteen ja vastuullisen henkilön löytäminen on vaikeaa. Ei niistä päätöksistä mitään pöytäkirjoja koskaan löydy. Kun vastassa on ammattitaitoinen juristi, ei siinä ole mitään mahdollisuutta, Suokas toteaa.


Yt-neuvottelut hyvin lyhyesti
Yt-neuvottelut alkavat neuvottelukutsulla. Sitä seuraa monta määrättyä vaihetta. Ohjeet yt-neuvottelujen oikeaan kulkuun näet ammattiliittosi verkkosivuilta.
Yt-neuvottelujen koreografiaan vaikuttavat sekä henkilöstömäärä että toimenpiteiden pituus.
Vähimmäisneuvotteluaika on 14 päivää, jos irtisanominen, osa-aikaistaminen tai lomauttaminen koskee alle kymmentä henkilöä alle 90 päivän ajan.
Neuvotteluaika on kuusi viikkoa, jos henkilöstöä on vähintään kymmenen ja toimenpiteet koskevat yli 90 päivän ajanjaksoa.
Useimmat liitot selvittävät verkkosivullaan neuvottelujen kulkua. Jutun lopussa on kaksi linkkiä, jotka kertovat, mitä missäkin vaiheessa tehdään.

Jutun kirjoitti: Sirkku Saariaho

Sirkku Saariaho

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (15)

Huono 0
Ei niitä jaeta miten sattuu. Pärstäkertoimen perusteellahan ne aina menevät.
rape
Huono 8
Kyllä aika monella alalla se muiden kanssa toimeen tuleminen on tärkein ominaisuus työntekijässä, joten siinä mielessä "pärstäkerroin" on ihan oikea tapa valita työntekijät.
anon
Huono 3
Miksei työntekijät saa itse päättää tai äänestää kuka lähtee etsimään muualta haasteita? Ja lasketaanko esimerkiksi vertaisarviointien perusteella tehdyt irtisanomispäätökset työntekijöiden päätöksiksi?

Eikö kuitenkin kaikkien kannalta ole paras että turhimmat tyypit lähtee muihin hommiin?
Timoik
Huono 3
EU-tuomioistuinta ei muuten ole vieläkään olemassa.
Osaa tarkistaa tietonsa.
Huono 4
Miksei työntekijät saa itse päättää tai äänestää kuka lähtee etsimään muualta haasteita? Ja lasketaanko esimerkiksi vertaisarviointien perusteella tehdyt irtisanomispäätökset työntekijöiden päätöksiksi?
Eikö kuitenkin kaikkien kannalta ole paras että turhimmat tyypit lähtee muihin hommiin?

Käytännössä tällaisiin mennään yrityksissä, joissa pomot ovat niin nynnyjä etteivät uskalla hoitaa vaikeita henkilöstöasioita itse. Lisäksi moraalinen vastuu on entisten työkaverien, kun irtisanomisesta masentunut vetää itsensä kännissä hirteen.
Pomon pikku apulainen
Kyllä aika monella alalla se muiden kanssa toimeen tuleminen on tärkein ominaisuus työntekijässä, joten siinä mielessä "pärstäkerroin" on ihan oikea tapa valita työntekijät.

Tekniikan alalla järkevintä olisi katsoa työntekijöiden osaamista ja tuottavuutta ja laittaa laiskat ja osaamattomat pellolle. Toki myös hankalat tapaukset, vaikka sitten osaamista olisikin. Yleensä vaan kaikkein suupalteimmat saavat pitää paikkansa, kun monien työpaikkojen pomojen kompetenssi ei riitä arvioimaan alaisia.
Huono 3
Kyllä aika monella alalla se muiden kanssa toimeen tuleminen on tärkein ominaisuus työntekijässä, joten siinä mielessä "pärstäkerroin" on ihan oikea tapa valita työntekijät.

Luulisi että pärstäkerrointa kovempi juttu olisi tuottavuus.
Nurminen Vedenalainen Maailma -kalenteri 2009
Huono 2
Yleensä vaan kaikkein suupalteimmat saavat pitää paikkansa, kun monien työpaikkojen pomojen kompetenssi ei riitä arvioimaan alaisia.

Pitää muuten harvinaisen hyvin paikkansa. Itsekin olen ollut useaan otteeseen potku-uhan alla, mutta aina olen selvinnyt nätisti puhumalla tilanteesta ja saanut pitää työpaikkani. Varsinkin, jos osaa pistää kaiken pazkan muiden syyksi, niin pärjää mainiosti.

... ja arvatkaapas missä olen töissä... ?
sluiba
Huono 6
Mua ei kyllä paljoa vähempää vois kiinnostaa jos saisin potkut. Ketään en nuole, en yksinkertaisesti jaksa, eikä kiinnostakaa. Edellisessä työpaikassa johtajat saivat kokea aika karvaalla tavalla mun vihan kun lähdin firmasta menemään. (Kyseinen firma oli muuten lidl, enkä ollu kassalla...). Mutta niin. Tuntuu että työkaverit ympärillä vouhottavat kun on puhuttu yt :stä. K meille oli kerrottu yt :stä niin kuulin ku 90% porukasta peloissaan supisee jotain "kyllä nyt pitää painaa täysillä". Oli kyllä naurussa pitelemistä. En tiedä, mutta muhun ei paljoa vaikuttanut. Ei tullu potkuja mulle vaikken paras työntekijä ollutkaan. Näkivät vaan ettei muhun tollanen säälittävä pelottelu toiminut.
on joo
Huono 2
Ei niitä jaeta miten sattuu. Pärstäkertoimen perusteellahan ne aina menevät.

Näin on. Kaveria ei jätetä on YT-neuvotteluiden henki. Näin meidänkin firmassa. Erilaisten yhdistymisten jälkeen valtaan päässyt klikki piti huolen, että irtisanotut eivät olleet heidän tuttujaan. Osaamisesta tai tärkeydestä firmalle ei ollut väliä. No tulokset näkyvät nyt.
YT-konkari
Sivut: 1 2 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday


Kolme vuotta sitten

Johtaminen on palveluammatti

27.05.2009 Johtamisen kehittämisestä puhutaan paljon ja syystä. Monessa it-yrityksessä ajatellaan, että johtamisessa on käytössä modernit mallit, mutta silti pinnan alla pysyvät lujasti sata vuotta vanhat opit.

.