Lue uutinen mobiilisivustolla

Huonokuuloiset ovat television huutolaisia

20.2.2001 07:46 Sadattuhannet suomalaiset voivat kuulo-ongelmien vuoksi nauttia täysin siemauksin vain television katselemisesta, eivät sen äänimaisemista. Ohjelmia tekstitetään niin niukasti, että apuun huudetaan jo lainsäätäjiäkin. Jossakin tukea on tullut jopa sponsoreilta.

Suomalainen tv-yleisö on tottunut lukemaan ruudulta vieraskielisten ohjelmien käännöstekstejä. Siihen näyttääkin loppuvan tv-kulttuurimme suopeus kuulo-ongelmista kärsiviä kohtaan.

Kuulemisen korvaavia tekstejä latoo Suomessa ruutuun yhä vain Yleisradion Teksti-TV. Yksi syy tähän on tekstityksen hinta. Kuulonhuoltoliiton mukaan kustannukset ovat 3000-3500 markkaa ohjelmatunnilta.

Teksti-TV tekee käsityötä

Yleisradiomaailman "grand old country" Britanniassa jopa kaupallinen televisio ITV tekstittää kaksi kolmasosaa ohjelmistostaan. Tavoitteena on määrän kasvu 80 prosenttiin vielä vuoteen 2004 mennessä.

Suomessa tekstitykset ovat osa Yleisradion julkista palvelua. Teksti-TV:n nykyiset resurssit riittävät kuitenkin tuottamaan uutisten lisäksi viikossa vain 11-13 tuntia ohjelmien tekstityksiä. Toimituksen mukaan repliikit on vieläpä saateltava ruutuun käsityönä ohjelman edetessä toisin kuin suomennokset, jotka juoksevat tahollaan tietokoneohjatusti.

Huolimatta tekstitykseen ohjatuista niukoista voimavaroista YLEnkin sisällä kaikuu arvio, jonka mukaan jopa 700.000 suomalaista ei voi nauttia television annista täysipainoisesti jonkinlaisten kuulo-ongelmien, kuten vammojen tai iän aiheuttaman huonokuuloisuuden vuoksi. Arjessa ilmiö taas vaikuttaa tutulta monille kerrostalojen asukkaille naapurista kantautuvan tv-metelin myötä.

Kommunikaatioesteet ovat syrjinnän muoto

Suomessa parempien kuuntelu- ja ääniolojen sekä kuulovammaispalvelujen puolesta kamppaileva Kuulonhuoltoliitto on useaan otteeseen esittänyt toiveita tekstityksen lisäämiseksi.

Lähetystöjen vastaanotto Yleisradiossa on liiton mukaan ollut myönteinen, mutta käytännössä tulokset ovat jääneet laihoiksi. Kaupalliset kanavat ovat tyytyneet toistaiseksi vain suomentamaan ohjelmiaan.

Seppo Matinvesi Kuulonhuoltoliitosta arvelee, että jatkossa television digitalisointi aiheuttaa yhtiöille niin suuria kustannuksia, etteivät ne liene halukkaita ainakaan vapaaehtoisesti lisäämään tekstitystä. Toiveita ollaankin liitossa nyt suuntaamassa kohti lainsäätäjiä.

Yhdysvalloissa kommunikaatioesteet on jo kirjattu osaksi syrjinnän kieltävää vammaislainsäädäntöä. Lisäksi telekommunikaatiolaki määrää, että tammikuussa 2004 uusista tv-ohjelmista 75 prosenttia tulee tarjota tekstitettyinä. Vanhojen ohjelmien osalta määrä on sama, mutta vaatimus tulee voimaan vasta vuonna 2008.

Kuulonhuoltoliiton tietojen mukaan tekstityksen kärkimaita on Kanada, jonka yleisradioyhtiö tekstittää ohjelmista jo 97 prosenttia. Lakiin on lisäksi kirjattu prosenttiosuus, joka yhtiön tulee tuotostaan investoida tällaiseen kuulovammaisten palveluun.

Sponsoroituja tekstejä?

Australiassa tekstityksestä päätetään tv-toimiluvan myöntämisen yhteydessä. Palveluja edistää muun muassa yleishyödyllinen Australian Captioning Centre, jonka tehtäviin kuuluu myös sponsorien etsiminen. Australiassa keskeisiin tekstitystyön tukijoihin kuuluu muun muassa Toyota.

Suomessa sponsorimalli ei toistaiseksi istuisi kuin kaupallisille kanaville, sillä Yleisradiossa mainoksin maksetut palvelut eivät kuulu kuvaan.

Pelkkä tekstityksen lisääminen tavalla tai toisella ei vielä ratkaise kaikkia televisioyleisön kuulo-ongelmia. Syntymäkuurojen äidinkielenä on yleensä viittomakieli. Heitäkin Suomessa on useita tuhansia.

Tekstissä voi elää koko äänimaisema

Teksti voi kuvaruudussa kertoa muustakin kuin vuoropuhelusta.

Tekstitulkkauksella (captioning) kuvataan koko äänimaiseman tapahtumia, kun taas tekstittäminen (subtitling) muistuttaa käännöstekstejä eli sisältää vain puhut repliikit. Molempia palveluja voidaan televisiossa tarjota joko kaikille avoimina tai siten, että vastaanottimissa on erityinen dekooderi.

Lievemmistä kuulo-ongelmista kärsiviä auttaa mediamaailmassa usein myös äänimaiseman pitäminen mahdollisimman selkeänä. Monesti esimerkiksi radiokanavat ovat kuitenkin tuoneet jo uutislähetystenkin taustalle hissimusiikkia muistuttavia äänielementtejä, joihin puhe helposti vajoaa.

Yhä useammin kuulo-ongelmat uhkaavat myös nuoria. Viime vuonna Kuopion yliopiston ja Kuulonhuoltoliiton yhdessä tekemän tutkimuksen mukaan esimerkiksi musiikkiharrastuksissaan 26 prosenttia nuorista altistuu kuulovammariskirajan 85 dBA:n ylittävälle viikottaiselle melualtistustasolle. Yleisimmin melun aiheuttamia kuulo-oireita oli koettu diskoissa ja ravintoloissa sekä konserteissa ja festivaaleilla.

Vastaavasti melukuulovaurioiden turvarajan 75 dBA ylitti tutkimuksessa 65 prosenttia nuorista. Suurimmillaan altistuminen näytti olevan lukio- ja alemmalla opiskeluiällä. Musiikkiharrastukset kattoivat keskimäärin yli 70 prosenttia nuorten harrastusten kokonaismelukuormasta.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan

• Urhea kulkukoira seurasi pyöräilijöitä Kiinasta vuorten yli Tiibetiin
• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Väyrynen voitti keskustan jäsenvaalin
• Marcus Grönholm voitti heti Yhdysvalloissa