Lue uutinen mobiilisivustolla

Kuka murtautuu järjestelmääsi?

2.3.2001 17:21 Tietomurrot puhuttavat jälleen. Viime viikolla tuomittiin TCB-nimellä tunnettu jyväskyläläismies tietomurrosta ehdolliseen vankeuteen ja satojentuhansien markkojen korvauksiin. Tällä viikolla taas kriittinen kirjoittelu kirvoitti norjalaiskrakkereilta kostoiskun, joka kaatoi Digitodayn palvelun.

Tietomurrolla tarkoitetaan suojattuun tietojärjestelmään tunkeutumista ilman lupaa. Aivan kuten yrityksen tiloihin tai toisten koteihin, ei ulkopuolisilta suljettuihin järjestelmiin pitäisi olla pääsyä kenellä tahansa. Siksi järjestelmiä suojataan eri tavoin siten, että tietoon pääsevät käsiksi ainoastaan ne, jotka ovat siihen oikeutettuja. Suomen rikoslain mukaan tietomurrosta voidaan määrätä sakkoihin tai vuoden vankeusrangaistukseen. Myös murtoyrityksestä rangaistaan.

Järjestelmissä on kuitenkin aukkoja, ja kuten vanha krakkerisanonta kuuluu, ihmisen tekemä on ihmisen murrettavissa. Selvää on, että yritysten ja yhteisöjen sisäisissä verkoissa liikkuu tietoa, joka kiinnostaa monia, ja näinä aikoina tieto on rahanarvoista kauppatavaraa. Rahanhimo tai tiedon urkinta eivät kuitenkaan ole ainoita asioita, jotka houkuttelevat tietomurtoihin.

Tietomurtoja Suomessakin

Viime aikoina tietomurrot ovat taas olleet esillä, vieläpä varsin kouriintuntuvasti. Järjestelmiin murtaudutaan jatkuvasti ja joka puolella maailmaa, eikä Suomessakaan murroilta vältytä. Maanantaiyönä norjalaiset krakkerit iskivät digitodayn palvelimille. Ilmeisesti kriittisestä kirjoittelusta suivaantuneet krakkerit kaatoivat yhtiön palvelun myös Suomessa hyökkäyksellä, jonka jäljet tuntuvat yhä.

Tällainen hyökkäys pakottaisi tietenkin minkä hyvänsä yrityksen järjestämään tietoturvansa uudelleen. Digitodayn tapauksessa kyseessä näyttäisi olevan pelkkä kostoisku, ei siis halu osoittaa palvelun tietoturvan puutteet, mitä usein käytetään verukkeena tietomurroissa.

Viime viikolla TCB-nimeä käyttänyt jyväskyläläismies tuomittiin muun muassa tietomurrosta ja sen yrityksestä viiden kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi mies tuomittiin maksamaan yli 430 000 markkaa korvauksina.

TCB tunkeutui yliopistojen, korkeakoulujen, opetushallinnon ja yritysten tietojärjestelmiin ja seurasi muun muassa pitkään ministeri Olli-Pekka Heinosen sähköpostiliikennettä. Helsingin yliopisto joutui murron vuoksi vaihdattamaan tuhansia käyttäjätunnuksia.

Koska TCB-tapaus on monessa mielessä ennakkotapaus, annettu tuomio on lievempi kuin mihin tuomioistuimella olisi ollut mahdollisuuksia. Joka tapauksessa kyseessä on Suomen toistaiseksi merkittävin tietomurtotuomio.

TCB-jutussa puolustus vetosi siihen, ettei jyväskyläläismies ollut aiheuttanut toimillaan vahinkoa, levitellyt tietoja eteenpäin tai hyötynyt murrosta rahallisesti. Halutessaan mies olisi kuulemma voinut tuhota vaikka kaikki Helsingin yliopiston tiedostot, mutta ei sitä tehnyt, mikä puolustuksen mielestä oli osoitus siitä, että TCB:tä ajoi uteliaisuus ja kiinnostus tietoturvaan.

Hakkeriko hyvä ja krakkeri konna?

Yleiskielessä hakkeri-sanaa on jo pitkään käytetty tarkoittamaan henkilöä, joka aiheuttaa kaikenlaista pahaa tietokoneellaan, esimerkiksi juuri tunkeutumalla yritysten järjestelmiin. Termi ei kuitenkaan ole täysin tarkka. Hakkeri on alkujaan tarkoittanut nuorta henkilöä, jolla on vankka tietämys ja kiinnostus tietotekniikan eri osa-alueisiin, eikä hakkeriuteen sinänsä ole liittynyt mitään rikollista.

Jo viitisentoista vuotta sitten mielestään vääränlaista julkisuutta saaneet hakkerit lanseerasivat krakkeri-sanan kuvaamaan tietomurtautujaa. Julkisessa sanassa krakkeri-termi ei tunnu vieläkään täysin vakiintuneen. Nykykielessä alkuperäisen hakkeri-termin tilalle on osittain noussut nörtti-sana, jonka alkuperäinen negatiivinen konnotaatio laimeni huomattavasti 90-luvun teknobuumin myötä.

Hakkeri-sanaan liittyy myös voimakkaasti yhteisöllisyyden leima. Filosofi Pekka Himanen on käyttänyt tästä nimitystä hakkerietiikka. Himanen käyttää usein esimerkkinään Linus Torvaldsin alullepanemaa Linux-käyttöjärjestelmää, jonka lähdekoodi on vapaa ja jonka kehittämiseen osallistuu ihmisiä ympäri maailmaa.

Vapautta edustava hakkerius on vastakohta käyttöjärjestelmämarkkinoita hallitsevalle Microsoftille, joka edustaa kaupallisuutta. Tällaisista hakkereista on pitkä matka niihin, jotka tunkeutuvat suljettuihin järjestelmiin pahat mielessä.

Hakkereille erottuminen krakkereista on nyt ehkä tärkeämpää kuin ennen, sillä tietokoneiden käyttöliittymien ja ohjelmien kehittyessä intuitiivisemmiksi niiden käyttäminen helpottuu. Graafisilla käyttöliittymillä varustetut ohjelmat, joilla miltei kuka tahansa voi kirjoittaa vaikkapa skriptiviruksen, ovat madaltaneet krakkeriudenkin kynnystä. Enää pelkällä virusten kirjoittelulla ei arvostusta heru.

Krakkeri haluaa saada mainetta ja kunniaa omissa piireissään järjestelmiin tunkeutumalla tai vaikkapa internet-sivustoja kaatamalla. Hakkerilla on, ainakin näennäisesti, tietty ideologia toimintansa taustalla: hän haluaa parantaa järjestelmiä etsimällä niiden heikkoja kohtia.

Ongelmana vain on se, että kaikki hakkeriksi itseään nimittävät eivät tunnu ajattelevan näin - ainakin ylevä ideologia keksitään vasta sitten, kun on jo jääty kiinni tietoturvarikoksesta. Tuntuukin siltä, että kiinni jäädessään krakkerit sanovat itseään hakkereiksi, jotka taas kieltävät olevansa krakkereita, ja niin edelleen.

Sinänsä ongelmien, heikkouksien ja aukkojen etsiminen järjestelmien tietoturvasta on hyvä ja yleishyödyllinen asia. Ratkaisevaa kai kuitenkin on, millä tavoin tällaista tutkimusta tehdään. Yritykset testaavat järjestelmiä hallitussa ympäristössä, jotta vahinkoja ei pääsisi syntymään.

Krakkerit taas aiheuttavat merkittävää rahallista vahinkoa pakottamalla palveluita nurin tai levittämällä luottamuksellista tietoa. Voittajiksi tässä pelissä selviävät ne, jotka käärivät rahat taistellesaan näitä hyökkääjiä vastaan. Taitava krakkeri on myös haluttua riistaa tietoturvayhtiöiden headhuntereille.

Haluaisitko sinä, että kotisi Abloy-lukon pitävyyden testaa murtomies?

Antti Kirves toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan

• Urhea kulkukoira seurasi pyöräilijöitä Kiinasta vuorten yli Tiibetiin
• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Väyrynen voitti keskustan jäsenvaalin
• Marcus Grönholm voitti heti Yhdysvalloissa