Lue uutinen mobiilisivustolla

DVD-suojaus nostattanut lainopillisen kohun USA:ssa

15.3.2001 13:50 16-vuotias norjalainen Jon Johansen onnistui murtamaan DVD-levyissä käytettävän CSS-suojauksen kaksi vuotta sitten. Tekijänoikeusjärjestöt ja ohjelmointigurut ottavat nyt yhteen lakituvassa. Rahaa ja arvovaltaa on saippuaoopperassa riittämiin.

Vuonna 1999 norjalainen tuolloin vielä 16-vuotias Jon Johansen aloitti viihdeteollisuuden painajaisen: hänen jotamansa Masters of Reverse Engineering-ryhmä (MoRE) mursi DVD-järjestelmässä käytettävän Content Scrambling System- eli CSS-kopiosuojauksen. Tuota hetkeä ennen DVD-elokuvien katsominen oli mahdollista ainoastaan laitteella, jossa oli kyseisen markkina-alueen suojakoodin purkamiseen ostettu lisenssi.

Ohjelmointipiireissä oli kauan tiedetty suojauksen heikkous. DVD-suojauksen 40-bittinen avain oli jo tuolloin alimitoitettu. Samana ajankohtana WWW-selaimissakin oli jo 56-bittinen SSL-salaus. Oli vain ajan kysymys, koska suojaus murtuu. Muutkin kuin Johansen työskentelivät salauksen murtamiseksi.

Johansenin työn hedelmä, DeCSS-ohjelma, alkoi luonnollisesti levitä kulovalkeana Internetissä. Alun perin elokuvien Linuxissa toistamisen mahdollistamiseksi tehty ohjelma mahdollisti myös DVD-elokuvien kopioimisen tiedostoksi esimerkiksi tietokoneen kovalevylle.

Viihdeteollisuutta ärsytti erityisesti se, että ohjelma oli käännetty helppokäyttöiseksi Windows-sovellukseksi, mikä moninkertaisti sen potentiaalisen käyttäjäkunnan. Linux-yhteisön provokaatio oli onnistunut: Linux oli jätetty tarkoituksella pois DVD-sovellusten tukilistasta sen "epäilyttävän" Open Source-luonteen takia.

Laitevalmistajan moka paljasti salauksen

Miten näin tarkkaan varjeltu salaisuus sitten saattoi murtua? Selitys on hyvin yksinkertainen: bisneksen suuruudesta huolimatta salaisuutta ei varjeltu riittävän tarkkaan. Yksi DVD-laitevalmistajista, Xing, ei noudattanut lisenssin ehtoja, vaan toi markkinoille laitteen, jossa DVD:n suojauksen purkuun tarvittava koodi oli kryptaamattomassa muodossa tallennettuna laitteessa olevalle piirille.

Kukaan ei ollut huomannut Xingin lapsusta ennen kuin näppärät norjalaispojat löysivät koodin laitteesta. ja kas - kaikki muutkin mahdolliset salausavaimet napsahtelivat auki sen aikaisen teho-PC:n laskentateholla parissa vuorokaudessa.

Toinen DeCSS, kolmas ja...

Viime aikoina on kohuttu "toisesta DeCSS:a". Kaksi MIT:ssa opiskelevat Keith Winstein ja Marc Horowitz pitivät toissa viikolla kuuden tunnin luentokokonaisuuden aiheesta DVD-salauksen purku. Luennon oheismateriaalina jaettiin 7-rivinen Perl-koodi, joka purkaa DVD-signaalia reaaliajassa, tosin hieman pätkien.

Tiistaina 13. päivä tuli julkisuuteen Charles M Hannumin efdtt-ohjelma, joka niin ikään on pieni CSS-salauksen purkuohjelma. Ohjelma on niin tehokas, että se kykenee purkamaan datavirtaa nopeudella 21.5MBps. Tämä ylittää DVD-standardin nopeusvaatimuksen ja riittää MPEG2-pakkausalgoritmin purkamiseen reaaliajassa.

Winsteinin ja Horowitzin teko on provokaatio, joka ilmeisesti on suunnattu myös Yhdysvaltain oikeuslaitosta vastaan. New Yorkin eteläisessä piirioikeudessa annettiin päätös, jonka mukaan purkamiseen soveltuvan ohjelmakoodin levittäminen on laitonta. Jutussa olivat vastakkain DeCSS-koodia levittänyt hakkerilehti 2600.com ja laite- ja elokuvateollisuutta edustava Motion Picture Assiociation (MPAA).

Hakkereiden puolustajat ovat sitä mieltä, että ohjelmakoodin levittämisen kieltäminen on ristiriidassa Yhdysvaltain perustuslain kanssa. He tulkitsevat, että sanan- ja mielipiteen vapaus koskee myös ohjelmakoodia. Prosessi on vielä kesken ja Winsteinin ja Horowitzin kannanoton vaikutukset nähdään pian. Kyse ei siis ole lainkaan siitä, etteikö DVD-piratismi olisi väärin tai laitonta. Kyse on siitä, millä tavalla se on laitonta.

MPAA:n saavuttama voitto on nostattanut Yhdysvalloissa melkoisen kohun. 2600.comin taustajoukot keräävät rahaa oikeudenkäynnin jatkamiseen. Viimeisin veto on 23. tammikuuta 13 tietotekniikan professorin tai erikoisasiantuntijan vetoomustuomioistuimelle kirjoittama kirje.

Uteliaiden ystävät sanoivat painavan sanan

Nimellä Amici Curiae itseään kutsuvan ryhmän viesti on selkeä: heidän mielestään mikä tahansa ohjelmakoodi on rinnastettavissa tekstiin ja kielelliseen ilmaisuun ja nauttii siten perustuslain suojaa. Allekirjoittajien joukossa on muun muassa Marvin Minsky, eräs tekoälyn kehittämisen tärkeimmistä pioneereista.

Boondogs kommentoi myös vankasti

Tapahtumien kitkerien kommentoijien joukkoon on liittynyt myös suositun Boondogs -sarjakuvan piirtäjä Aaron McGruder. Hänen mielipiteensä ei jää epäselväksi: maaliskuun kolmen ensimmäisen päivän stripit parodioivat tilannetta osuvasti. Ensimmäisessä niistä löydetään DeCSS-koodi netistä ja toisen päivän strippi on "sensuroitu" mustaksi kokonaan. Kolmantena päivänä päähenkilö tivaa opettajaltaan, miksi on laillista julkaista pomminrakennusohje netissä, mutta DVD:n purkukoodia ei saa julkaista.

Pohjoismaisesta näkökulmasta tilanne on, mikäli mahdollista, vieläkin hirtehisempi: maassa, jossa tuliaseen kantaminen on kansalaisoikeus miltei joka osavaltiossa, ei saa levittää jotain ohjelmakoodia, joka soveltuu DVD-levyn kopioimiseen. Aseen kantamista on perinteisesti puolustettu sanomalla "aseet eivät tapa, ihmiset tappavat". Ilmeisesti logiikka ei ole enää muodissa Yhdysvaltain oikeuslaitoksessa.

Elias Aarnio toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan

• Urhea kulkukoira seurasi pyöräilijöitä Kiinasta vuorten yli Tiibetiin
• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Väyrynen voitti keskustan jäsenvaalin
• Marcus Grönholm voitti heti Yhdysvalloissa