Lue uutinen mobiilisivustolla

Digitekniikka on elokuvateattereille kallis haaste

3.5.2001 16:26 Elokuvateattereita odottaa iso haaste, kun filmiteollisuus siirtyy lähivuosina digitaaliseen tuotantoon ja jakeluun. Suomalaisilta leffateattereilta muutosprosessin nieluun voi hujahtaa yli sata miljoonaa markkaa.

Elokuva ei ole halpaa hupia. Suomen elokuvasäätiö haluaisikin lähivuosina muun muassa kaksinkertaistaa elokuvateatterille myönnettävän kunnostus- ja laitehankintatuen.

Tavoitteeksi asetetulla kolmen miljoonan markan tukisummallakin säätiö tosin ?joutuu entistä tarkemmin priorisoimaan tuen kohteita sen mukaan, mitkä ovat elokuvateatterin edellytykset jatkuvalle ja terveelle toiminnalle paikkakunnallaan?.

Näkemyksensä asäätiö esittää elokuvan levitys- ja esitystoiminnan toimenpideohjelmassa, joka luovutettiin tänään kulttuuriministeri Suvi Lindénille.

Kuka maksaa digitekniikan tuomat edut?

Elokuvateattereiden siirtymisestä digitaaliseen tekniikkaan lankeaa lähivuosien aikana iso lasku. Suomessa laaja muutosprosessi maksaa nykyisellä hintatasolla selvästi yli sata miljoonaa markkaa, elokuvasäätiö arvioi toimenpideohjelmassaan. Miten taakka jakautuu, on vielä arvoitus:

- Toistaiseksi on selvittämättä niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti, missä määrin levityssektori, jolle on muutoksesta suurin kustannushyöty, osallistuu muutoksen kustannuksiin. Joka tapauksessa on selvää, että vaikka kustannukset jakaantuvat useammalle vuodelle, ei suurimpien paikkakuntien ulkopuolella teattereilla ole edellytyksiä tarvittaviin investointeihin, toimenpideohjelmassa todetaan.

Digitaalinen elokuvateatteri eli e-cinema käyttää projisoinnin lähteenä digitaaliseen muotoon pakattua tiedostoa. Filmikelojen rahtaaminen vaihtuu siis vuosien kuluessa satelliittijakeluun tai linjasiirtoon. Myös dvd-kuvalevyt ja magneettiset dat-nauhat ovat mahdollisia jakelutapoja.

Toimintatuenkin tuplaaminen tapetilla

Paitsi kunnostus- ja laitehankintaan haluaisi Suomen elokuvasäätiö lisää varoja myös elokuvateatterien toimintatukeen. Käyttöä olisi miljoonalle lisämarkalle, mikä tarkoittaisi nykyisen toimintatuen kaksinkertaistumista.

Suomessa nykyisin 90 prosenttia elokuvateatteritoiminnan liikevaihdosta tahkotaan 30 suurimman kaupungin sisällä, joihin sijoittuu myös alan suurin kasvupotentiaali.

Suomen elokuvasäätiön mukaan viesti on selvä: pienempien paikkakuntien elokuvatarjonnan takeeksi on kehitettävä uusiakin ratkaisuja, kuten yhteistyötä kuntien ja elokuvateatterien kesken. Eräänä vaihtoehtona säätiö nostaa esiin myös kiertuemaisen elokuvateatteritoiminnan.

Suomalaiset kävivät vuonna 2000 elokuvissa keskimäärin 1,38 kertaa. EU-maissa vastaava keskiarvo on 2,15 leffakäyntiä.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan

• Urhea kulkukoira seurasi pyöräilijöitä Kiinasta vuorten yli Tiibetiin
• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Väyrynen voitti keskustan jäsenvaalin
• Marcus Grönholm voitti heti Yhdysvalloissa