Lue uutinen mobiilisivustolla

Digi-tv hyödyttää erityisesti maalla ja liikkeessä

21.8.2001 07:54 Digi-tv:n ympärillä puolesta ja vastaan käytävä keskustelu lieveilmiöineen peittää alleen sen tosiasian, että ensimmäisessä vaiheessa suurimpia hyötyjiä ovat huonoissa vastaanotto-olosuhteissa olevat katsojat. Heidän kuvanlaatunsa paranee digi-tv:n myötä selkeästi.

Silmistä ja korvista pursuava digi-tv -informaatio ja asiasta ja sen ympärillä paukkuva hype on omiaan hämärtämässä sitä, mitä todella on tapahtumassa lähiaikoina.

Lähetykset alkavat 27.08.. Käytännössä vasta tuolloin vastaanotinten kauppa alkaa pikkuhiljaa. Tietoa siitä, mistä koko digi-tv:ssä on kyse, on kuluttajilla niin vähän, että digitaalivastaanottimien kauppa alkaavasta kun jälleenmyyjillä on näyttää mistä on kyse. Tämä koskee niin sovittimia eli bokseja kuin myös valmiita, kokonaisia kuvaputken sisältäviä, niin kutsuttuja "integroituja vastaanottimia". Jälkimmäisiä on tulossa kauppoihin vasta ensi vuoden puolella.

Markkinoilla ei toistaiseksi ole valmiina kuin Nokian tekemiä sovittimia. Toinen kotimainen valmistaja, Turun tv-tehdas tuo ensimmäiset digisovittimensa markkinoille loppuvuodesta.

Valistuskampanja aliarvioi yleisönsä

Outoa uutta lintua on mainostettu meille ylimalkaisella digi-tv -valistuskampanjalla, jossa Kari Heiskasen äänellä meille on opetettu, miten digisovitin kytketään antennipistokkeen ja telkkarin väliin. Mitään muuta ei sitten olekaan opetettu tai kerrottu. Tuskinpa kuluttajat kuitenkaan tekevät digi-tv:n hankintapäätöstä sen perusteella, olettavatko he osaavansa sen kytkemisen vanhaan vastaanottimeensa vai ei.

Viime aikojen kuluttajakyselyt kertovatkin, että suurin osa kuluttajista aikoo pysytellä nykyisen järjestelmän parissa vielä hyvän tovin eikä edes harkitse digitaalivastaanottimen hankkimista vähään aikaan. Tämä onkin ymmärrettävää kun otetaan huomioon suomalainen perusluonne: uskon kun näen.

Suurimmat edut aluksi haja-asutusalueiden katsojilla

Siitä, että tietää, miten digisovitin kytketään olemassaolevaan toosaan ei juuri ole iloa ostopäätöstä tehdessä. Paljon olennaisempi asia on tietää, mitkä edut ovat käyttäjän kannalta ratkaisevia.

Suurimman hyödyn korjaavat alkuvaiheessa haja-asutusalueiden asukkaat ja erityisesti ne, joilla on hankalat vastaanotto-olosuhteet. Digi-tv noudattaa samaa digitaalisen käyttöelektroniikan peruslainalaisuutta kuin vaikkapa gsm-puhelin: joko kuuluu hyvin tai ei ollenkaan.

Samoin kuin gsm on poistanut kiusallisen raskaan äänen rahinan ja kohinan seasta kuuntelemisen, digi-tv -muuttaa asetelman mustavalkoiseksi: joko lähetys näkyy tai ei näy ollenkaan. Tästä on pari ratkaisevaa etua:

* Vaikeissa vastaanotto-olosuhteissa päästään signaalikohinasta ja maastoesteistä aiheutuvista haamukuvista eroon. Samoin antennin suuntaus peffatuntuma-menetelmällä helpottuu. Signaalimittaria kannattaa tietysti käyttää jatkossakin, mutta ainakin karavaanarit ja mökkiläiset pääsevät eroon tilanteesta, jossa toinen kääntelee antennia katolla ja toinen ohjeiden mukaisesti yrittää saada antennin haravan optimaaliseen asentoon.
* Teksti-tv toimii paremmin vaikeissa vastaanotto-olosuhteissa. Se näkyy tai ei näy, mitään nykyisen järjestelmän heikolla signaalilla tuottaman siansaksan kaltaista ei ruutuun tule.

Vanha teksti-tv saadaan myös digitaaliseen siirtoon

Ennenkuin uusi, niin kutsuttu superteksti-tv on saatu toimimaan halutulla tavalla, jälkimmäisestä seikasta on hyötyä sikäli, että "vanhaa" teksti-tv:tä voidaan käyttää digitaalisen siirtotien kautta. Vanhan standardin mukainen tieto tulee digitaalisesti digivastaanottimeen saakka, jossa se muunnetaan analogiseksi tv-signaaliksi ja lähetetään edelleen eteenpäin televisiolle.

Sisältö ja toiminta on entisenlainen mutta siirtotie on uusi ja varma. Asialla on merkitystä muun muassa siksi, että elokuvien tekstitys tullaan siirtymävaiheessa hoitamaan vastaavanlaisella tekniikalla. Tekstitys näytetään samanlaisena tekstipeittona kuin tähän saakkakin.

Nämä tekijät yhdessä tekevät digivastaanottimen hankkimisen mielenkiintoiseksi niille, jotka ovat kaupungissa kaapeli-tv:n piirissä. Ainahan kotiin jäävä osuus perheestä voi jäädä kaapelin päähän analogisen signaalin varaan kun perheen digiboksi matkaa mökkiläisten mukana maalle.

Yleisradioyhtiöt standardoinnin takana

Heikki Lehmusto, Yle:n televisiotoimialan johtaja korosti Turun Messuilla pidetyssä haastattelusta, että Pohjoismainen digi-tv on edistyksellinen ja että siksi uusia ominaisuuksia saadaan odottaa.

Toteamus on kuitenkin enemmän selitys. Totuus on että pohjoismaiset yleisradioyhtiöt ovat keskenään hoitaneet sekä pohjoismaisen Nordig-standardin tekemisen että tekniikan käyttöönoton aikataulutuksen.

Se, että valmiita vastaanottimia on kovin niukalti saatavissa lähetysten alkaessa on ymmärrettävää, kun otetaan huomioon, että laitevalmistajia ei ole liiemmin kuultu standardeja muovattaessa. Nokia oli aivan alkuvaiheessa kuultavana suunnitteluprosessissa. Suunnittelun jatkovaiheessa laitevalmistajia tai kaupallisia operaattoritahoja ei ole ollut mukana.

Kun tähän yhdistetään vielä se, että standardointityöryhmän aikataulut ovat useassa tapauksessa venyneet, ei ole vaikea arvata, että muiden digi-tv -toimijoiden asema on ollut aika ajoin hankala.

Elias Aarnio toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan

• Urhea kulkukoira seurasi pyöräilijöitä Kiinasta vuorten yli Tiibetiin
• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Väyrynen voitti keskustan jäsenvaalin
• Marcus Grönholm voitti heti Yhdysvalloissa