Lue uutinen mobiilisivustolla

"Pelaaminen kasvattaa aggressiiviset aivot"

22.8.2001 15:08 The Observerin haastattelema professori Kawashima on sitä mieltä, että hänen tutkimuksensa osoittaa, että alituinen tietokonepelien pelaaminen jarruttaa aivojen etulohkon kehitystä. Tuloksena on aggressiiviseksi ja lyhytjännitteiseksi kehittyminen. Johtopäätöksen oikeellisuus ei kuitenkaan ole ihan niin selvä juttu.

Suomessakin on kiinnittänyt huomiota tällä viikolla uutinen, jonka mukaan japanilaisessa Tohokun yliopistossa työskentelevä aivotutkimustyöryhmä on osoittanut, että video- tai tietokonepelien alituinen runsas pelaaminen estää aivojen normaalia kehittymistä ja aiheuttaa aivojen liike- ja näköinformaatiota käsittelevien alueiden ylikehittymisen emootioita ja sosiaalista kontrollia käsittelevän etulohkon kustannuksella.

Tarkempi tutustuminen aiheeseen paljastaa kuitenkin, että tutkimustulosten merkitystä on selvästi liioiteltu.

Sylttytehdas, jota monet ovat lainanneet on englantilaisen The Observerin viime sunnuntaisessa numerossa julkaistu, ryhmää johtavan professori Ryuta Kawashiman haastatteluun perustuva juttu.

Siinä Kawashima toteaa käsityksenään, että vanhempien pitäisi huolehtia, että lapset tekevät muutakin kuin pelaavat, jottei pelkkä pelien pelaamisesta aiheutuva ohjaisi aivojen kehitystä väärään suuntaan.

Kawashiman mukaan hänen ryhmänsä tutkimus osoittaa, että runsaasti pelaavista nuorista tulee lyhytjännitteisiä ja heidän kykynsä kontrolloida aggressiivisia impulsseja on ratkaisevasti heikompi kuin verrokkiryhmällä. Hän tulkitsee tämän johtuvan siitä, että 20 ikävuoteen saakka kehittyvät aivojen etuosat jäävät alikehittyneiksi pelien impulssivirran mylleryksessä.

Kawashiman perustelut kuitenkin ovat hieman kyseenalaiset.

Laskijat ja pelaajat

Observerin artikkelin mukaan tutkimus on tehty vertaamalla koetilanteessa kahta ryhmää: toisen aivojen toimintaa mitattiin näiden suorittaessa standardoitua laskutehtävien sarjaa, toinen pelasi Nintendo-pelejä. Aivotoiminnan rekisteröiminen tehtiin yhdistämällä positroniemissiotomografialla (PET) ja magneettiresonanssikuvauksella (MRI) saadut tiedot.

Kawashiman johtopäätösten, jos ne nyt ovat hänen omiaan eikä Observerin toimittajan, ratkaiseva teoreettinen heikkous on se, että MRI-kuvauksella voidaan osoittaa ainoastaan ärsykkeen ja senhetkisen aivotoiminnan välinen yhteys. Syy-seuraussuhde on siis: kun henkilö tekee tehtävää x, aivojen osassa y on toimintaa.

Kawashiman ryhmäkin havaitsi tämän: pelaajilla vipatti aivojen takaosassa ja laskijoilla etuosassa.

Tällaisen tutkimuksen uutuusarvo on kuitenkin nolla, koska etenkin näkö- ja liiketoiminnot on paikannettu jo vuosia, osin vuosikymmeniä sitten hyvin tarkasti aivojen takaosaan ja päälaelle. Niin ikään on tiedetty, että työmuisti ja tarkkaavaisuus paikantuu aivojen etuosaan.

- Sellainen löydös, että tietynlainen stimulaatio näkyy tietyissä osissa aivoja ei ole mitenkään yllättävä, pikemminkin yllättävää olisi jos joku havaitsisi jotain muuta. On kuitenkin eri asia, mitä siitä voidaan päätellä, sanoo Suomen Akatemian tutkija, psykologian tohtori Antti Revonsuo.

Menetelmä kertoo vain senhetkisen tilanteen

Revonsuon mukaan tutkimusmenetelmään liittyvä ongelma on se, että aivojen kuvantamisessa käytetyt menetelmät kuvaavat sitä, missä päin aivoja juuri sillä hetkellä aivojen verenkierto on vilkastunut. Verenkierron hetkellisestä vilkastumisesta ei kuitenkaan seuraa että hermoverkoissa tapahtuisi mitään pysyviä muutoksia.

-On varmasti syytä epäillä, että jotain pysyviä muutoksia aivoihin tulee jos pelaamista harrastaa ahkerasti vuosikausia. Kyseinen tutkimus ei kuitenkaan lehtitietojen perusteella vielä osoita sitä, että aivot "johdottuisivat peruuttamattomasti uudelleen" siten, että keskittymiskykyyn tulisi vaurioita, Revonsuo toteaa.

-Olisi äärimmäisen tärkeää tehdä tutkimus, jossa pitkäaikaisaltistuksen vaikutuksia aivotoimintaan selvitettäisiin, mutta kyseinen tutkimus ei ilmeisesti kerro näistä vaikutuksista mitään, Revonsuo tuumii.

Tohokun yliopiston sivuja selatessa käy ilmi, että Kawashima on aiemminkin työskennellyt aivojen kuvantamisen parissa. Tuolloin tutkimuskohteena on ollut muun muassa Alzheimer-potilaita.

Kyseistä viimeisintä tutkimusta emme onnistuneet vielä löytämään julkaistuna mistään.

Elias Aarnio toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan

• Urhea kulkukoira seurasi pyöräilijöitä Kiinasta vuorten yli Tiibetiin
• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Väyrynen voitti keskustan jäsenvaalin
• Marcus Grönholm voitti heti Yhdysvalloissa