Lue uutinen mobiilisivustolla

"Uuden talouden loppu?" ilmestyi

10.10.2001 15:31 Sitran Uuden talouden haasteet-tutkimusohjelman väliraportti on julkaistu nimellä "Uuden talouden loppu?" Siinä pureudutaan asioiden tilaan Suomen kannalta ja nostetaan esiin talous- ja yhteiskuntapolitiikkaamme kohdistuvia haasteita. Nykyinen alamäki ei kirjoittajien mukaan kuitenkaan ole uuden talouden loppu, vaan murrosvaihe.

Heli Kosken, Petri Rouvisen ja Pekka Ylä-Anttilan kirjoittama tutkimusraportti "Uuden talouden loppu?" analysoi talouden dynamiikkaa, kuvaa Suomen siirtymistä uuteen talouteen sekä nostaa esiin talous- ja yhteiskuntapolitiikkaan kohdistuvia haasteita.

1990-luvun puolivälissä Business Weekin toimittajat etsivät selitystä USA:n pitkään jatkuneelle talouskasvulle ja tietotekniikan esiinmarssille. Sellaiseksi kelpasi uusi talous, jossa globalisaatio ja teknologia yhdistyivät ja tukivat toisiaan. Tietotekniikan soveltaminen nosti tuottavuutta ja globaali kilpailu hillitsi inflaatiota.

Kupla puhkeaa - tutkimus käynnistyy

Vuonna 2000 kupla puhkesi ja euforia haihtui. Tässä tilanteessa Sitra, Etla ja Etlatieto Oy käynnistivät tutkimushankkeen Uuden talouden haasteet. Tutkimus analysoi talouden dynamiikkaa, kuvaa Suomen siirtymistä uuteen talouteen sekä nostaa esiin talous- ja yhteiskuntapolitiikkaan kohdistuvia haasteita.

Väliraportti "Uuden talouden loppu?" paljastaa, että
- uuden talouden ydin on tieto- ja viestintäteknologia (ICT), globalisoitunut maailmantalous sekä verkostomaiseksi muuttuneet yritys- ja toimialarakenteet.
- uuden talouden taantumasta huolimatta tekninen kehitys ei ole pysähtynyt. ICT:n ajama kolmas teollinen (tai pikemminkin liiketoiminnallinen) vallankumous etenee.
- osasyynä uuden talouden lamaan on inhimillisen puolen unohtaminen: teknologia yleistyy nopeasti - organisaatiot ja toimintatavat muuttuvat hitaasti.

Inhimilliset tekijät unohtuneet

Viestintäteknologia ja globalisaatio yhdessä ovat kirjoittajien mukaan aiheuttaneet uudenlaisten yritysten ja toimialojen syntymisen sekä luoneet mahdollisuuden tuottavuuskasvun nopeutumiseen. Työvälineet ja toimintatavat ovat uudistumassa, talouden peruslainalaisuudet eivät. Varsinaisesti uutta on verkostovaikutusten sekä (digitaalisten) tietotuotteiden korostunut rooli.

Voittaja saa kaiken?

ICT:hen liittyvät niin kutsutut verkostovaikutukset, kuten teknologian arvon nouseminen käyttäjämäärän kasvaessa. Vaikutukset voivat olla suoria - hyöty lisääntyy verkoston kasvaessa (sähköposti) - ja/tai epäsuoria - hyöty lisääntyy täydentävien tuotteiden ja palvelujen myötä (ohjelmistot).

Tuotannon ja käytön mittakaavaetujen johdosta verkosto- ja tietotuotteiden markkinat suosivat teknologiaa, joka ensimmäisenä onnistuu markkinoilla. Uuden talouden verkostomarkkinoita luonnehtii "voittaja saa kaiken" -ilmiö. Toisaalta voi hyvin olla, ettei voittajakaan onnistu: esimerkiksi Internet-innovaatioiden taloudellinen hyödyntäminen on vaikeaa.

Tiedon kopiointi uhkaa sen tuottamisen kannattavuutta

Tieto on luonteeltaan julkishyödyke, joka ei kulu käytössä. Internetin myötä digitaalisesti tallennetun tiedon julkaisusta, jakelusta, kopioimisesta ja muuntelusta on tullut helppoa, nopeaa ja halpaa. Tiedon suhteellisen hinnan laskusta on seurannut sen lisääntynyt käyttö. Analogisesta tiedosta poiketen digitaaliset kopiot ovat täydellisiä. Tietoon liittyvät julkishyödykkeen omaiset piirteet ja ulkoisvaikutukset ja näistä aiheutuvat mahdolliset markkinapuutteet korostavat julkisen vallan roolia tietotuotteiden markkinoilla. Ilman aineettomien omistusoikeuksien suojaa yksityinen tiedon tuottaminen vähenee ja kasvu hiipuu.

Suomi - uusi talous?

Suomi voidaan tulkita "uudeksi taloudeksi", vaikka se on eräillä mittareilla USA:ta ja muutamaa muuta maata jäljessä. Yhdysvaltoihin verrattuna Suomen uuden talouden vaikutukset ovat toistaiseksi kapealla pohjalla: ne rajoittuvat lähinnä ICT:tä tuottaviin aloihin. Tuotannon kehitys onkin ollut nopeaa: vuosikymmenessä Suomi on muuttunut tässä mielessä maailman erikoistuneimmaksi maaksi.

Uuden talouden ydinteknologiat siirtyvät eri tahdissa eri aloille. Myös perinteisten, "vanhojen", toimialojen mahdollisuudet ja riskit muuttuvat. Viime kädessä kansantalouksien menestyksen ratkaisee yhtälailla se, miten "uusi talous" siirtyy perinteisille aloille kuin se, miten paljon syntyy kokonaan uutta liiketoimintaa.

Uuden syntymiseen liittyy vanhan väistyminen, joka usein merkitsee yrityssaneerauksia, konkursseja ja toiminnan supistumista - kyse on niin sanotusta. luovasta tuhosta. Vanha talous kuitenkin säilyy uuden rinnalla, mutta muuttaa muotoaan. Talouden uudistuminen etenee usein kriisien kautta.

Teknologiakumous etenee

ICT muuttaa maailmaa samalla tavoin kuin sähkön käyttöönotto toisen teollisen vallankumouksen aikana. Muutos etenee aina - niin nyt kuin silloinkin - yrityksen ja erehdysten kautta: kaksi askelta eteen, yksi taakse. Teknologia yleistyy huomattavasti nopeammin kuin sen täysimittaisen hyödyntämisen edellyttämät organisatoriset ja toimintatapamuutokset. Lopulliset vaikutukset ovat kuitenkin suuria ja ulottuvat laajalle. Olemme matkalla verkosto- ja osaamisyhteiskuntaan, jossa ICT:llä on keskeinen rooli.

Elias Aarnio toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan

• Urhea kulkukoira seurasi pyöräilijöitä Kiinasta vuorten yli Tiibetiin
• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Väyrynen voitti keskustan jäsenvaalin
• Marcus Grönholm voitti heti Yhdysvalloissa