Lue uutinen mobiilisivustolla

Laitetoimittajat jäivät pahasti digi-tv:n jälkijunaan

5.11.2001 07:49 Maailmanlaajuisen digi-tv:n rajapintastandardin - MHP:n - mukaisten vastaanottimien viivästyminen on antanut ohjelmistotyökalujen ja käyttöliittymien valmistajille ruhtinaallisesti aikaa kehittää omat tuotteensa valmiiksi. Ne alkavat olla valmiina hetkeen, jolloin ensimmäinen MHP 1.01:n mukainen vastaanotin ilmestyy markkinoille.

Digitelevision tulemisen suurimmaksi esteeksi paljastuu sen rajapintastandardi MHP (Multimedia Home Platform), jonka tekninen vaativuus on yllättänyt niin ohjelmisto- kuin laitevalmistajat. MHP on Javalla koodattu alustaratkaisu, joka toimii laitteiston ja varsinaisen julkaisuohjelman rajapintana. Kaikki ohjelmapaletit toimivat tämän standardinmukaisen alustan päällä.
MHP:tä noudattavat tuotteet tulevat käyttöön ensimmäisenä Saksassa ja Etelä-Koreassa - ehkä jo heti ensi vuoden alussa. Kuluttajalle kaikkein halvin vaihtoehto - MHP-standardin mukainen tv-kortti pc-koneeseen - tulee Euroopan markkinoille ehkä alkuvuodesta.
Vaativuus on yllättänyt
Nyt asiantuntijat jo tunnustavat, että MHP-standardin toteuttaminen on ollut teknisesti vaativampi urakka, mitä on haluttu tunnustaa. Aikaa on ollut liian vähän, ja siksi myös vuorovaikutteinen digi-tv on myöhässä.
Ohjelman kirjoittaminen digi-suorittimelle ilman MHP-standardin mukaista alustaa on ollut helpompi tie, mutta se ei takaa laajaa ohjelmisto- ja laitteistoyhteensopivuutta.
Asiantuntijat ovat kuitenkin päätyneet siihen, että nyt standardiin liittyvät ongelmat on ratkaistu. Kaukoitä Taiwan etunenässä alkavat työntää markkinoille digi-tv -suorittimia ja digipäätteillä varustettuja televisioita, jotka käyttävät paluukanavanaan jotain normaaleista internet-yhteyksistä.
- Sellainen tekninen ratkaisu, jossa paluukanava käyttäisi samaa kanavaa kuin lähetyssignaali, häämöttää vasta kaukaisessa tulevaisuudessa, pohtii Digita Oy:n viestintäjohtaja Riitta Kontula.
Valmistajat pelkäävät hintaa
Laitevalmistajilla on ollut riittävästi pulmaa jo karvalakkimallisen digi-tv -päätteen kanssa. Yksisuuntaisen suorittimen arvo on uhannut karata maagisen 3 000 markan yläpuolelle, jolloin kuluttajat alkavat miettiä tarkemmin saamaansa hyötyä, ja lykkäävät ostopäätöstään hintojen putoamisen toivossa.
Tässä tilanteessa harvalla laitevalmistajalla on ollut halua kokeilla kepillä jäätä ja tuoda markkinoille kaksisuuntaisia, 1 500 - 2 000 markkaa yksisuuntaista mallia hinnakkaampia suorittimia.

Turun TV-Tehdas Oy:n toimitusjohtaja Jouni T. Laine kertoo, että nyt tehtaalta lähtee digi-boxeja markkinoille runsaan 3 000 kappaleen viikkovauhdilla. Markkinoille tulevissa Salora- ja Finlux -sovittimissa on valmius maksullisten kanavien salauksen purkuun ja korttipaikka maksun suorittamiseen.
Merkkiä tulevasta kilpailuasetelmasta Laine väläyttää mainitsemalla, että joistakin vuoden lopulla markkinoille tulevista malleista puuttuu salauksenpurku.
- Boxien vähittäismyyntihinnat ovat nyt 2 500 - 2 900 markan haarukassa, ja paluukanavan vaatima tekniikka nostaisi tässä vaiheessa laitteen hintaa kohtuuttomasti, Laine perustelee.
Paluukanava vaatisi boxiin muun muassa yhden prosessorin tai emolevykortin lisää.
Paluukanavalle vasta 2002 kesällä
Paluukanavalla varustettuja suorittimia Laine lupaa vasta ensi vuoden toisella vartilla. Tv-tehtaan toisen polven suorittimet tulevat olemaan MHP-standardin mukaisia, mutta samaan aikaan ehtinee markkinoille halpatuontimaiden suuret sarjat.
Sonyn, Philipsin ja Nokian lisäksi esimerkiksi halpavalmistaja Samsung on jo lähtökuopissa. Fujitsu-Siemens ja Thomson ovat luvanneet oman laitteensa markkinoille ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, ja esimerkiksi Panasonic ja Humax kevään 2002 aikana.
Laineella on valmiina vastaus kysymykseen minne karvalakkimallin suorittimet laitetaan, kun uudet vuorovaikutteiset mallit tulevat kauppoihin.
- Yksisuuntaiset mallit jäävät rinnalle. Jos perheessä on keskimäärin 2,3 televisiota, vanha voidaan sijoittaa esimerkiksi lastenhuoneeseen, Laine sanoo.
Ruotsilla pallo hallussa
Suomen markkinoiden tämän hetken seisahdus ei houkuttele laitavalmistajia kokeilemaan internet-digi-tv -ratkaisujaan.
Nokia testaa Ruotsissa Mediaterminal-järjestelmäänsä. Mediaterminaaliin sisältyy muun muassa Navi Bars -käyttöliittymäsovellus.
Navi Bars liittää digitaalitelevisioon Ruotsin oman Open-tv -standardin vuorovaikutteiset toiminnot. Ratkaisu mahdollistaa esimerkiksi sähköpostin ja www-selauksen, mutta Navi Barsin rajapinnat eivät ole MHP-standardin mukaisia. Käytännössä tämä rajoittaa myös Ruotsissa uuden standardin mukaisten ohjelmasisältöjen ja palvelujen toimivuutta.

Navi Bars -toiminto tuo näyttöön kaksiulotteiset palkit, joissa digi-tv niveltyy osaksi internet-ympäristöä. Navi Bars -käyttöliittymän arvoa lisäävät tv-pelit, jotka avautuvat tv-ruudun ikoneista.
Nokia Venturesin viestintäpäällikkö Jyrki Rosenberg katsoo, että Ruotsi sopii testiympäristöksi. Täkäläistä digitaalitelevisioverkkoa on rakennettu jo useampi vuosi ja näin myös markkinat näyttävät kypsemmiltä.
Suomen markkinoille Nokia tuo jouluksi yksisuuntaisen Mediamaster-suorittimen, josta Navi Bars puuttuu. Ruotsalaisstandardilla ei ole käyttöä Suomessa, ja toisaalta Nokialta puuttuu vielä MHP-valmius.
Viivästyminen antoi työrauhan
Ohjelmistovalmistajat julistavat omaa valmiuttaan digiaikaan. Digi-tv -tuotantoon sopivien työkalujen kehittely on edennyt siihen pisteeseen, että kun MHP-standardin mukaiset suorittimet tulevat markkinoille, kaikki on valmista. Näin sanoo esimerkiksi Sofia Digital Oy:n toimitusjohtaja Petri Martikainen.

Sofia Digital on tehnyt kaikille Suomen digi-televisiokanaville supertekstitelevisiopalvelun ja sähköisen ohjelmaopas EPG:n, joka näyttää Suomen kaikkien 12 kanavan ohjelmatarjonnan; tai näyttäisi, jos markkinoilla olisi asianmukaisia suorittimia.
- Ohjelmaoppaan lisäksi teemme myös muita digi-tv:n lisäpalveluita, joilla voi tehdä vaikkapa ostoksia kotisohvalta tai lähettää sähköpostia television kautta, Martikainen kertoo.

Cardinal Information Systems Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Pellosniemi lupaa, että yhtiön ohjelmistoratkaisut ovat valmiina ja tulevat markkinoille vielä tänä vuonna. Cardinal on esittelemässä kaikkiaan kolmen erillisen julkaisuohjelmiston tuoteperhettä.
- Cs Studion olemme jo esitelleet, ja sitä on toimitettu muutamia kappaleita, Pellosniemi sanoo.
Muita Cardinalin MHP-standardiin pohjaavia ratkaisuja ovat Rollercaster, joka on kehitystyökalu vuorovaikutteisten toimintojen toteuttamiseen ja VideoPublisher, joka on interaktiivisen videon mahdollistava web-julkaisujärjestelmä. Sillä voi myös editoida hyperlinkkejä videokuvaan.
Radio- ja televisio-ohjelmien lähettämisestä Suomessa vastaava Digita Oy on kehittänyt ensimmäisenä maailmassa MHP-standardiin pohjautuvan wap-selaimen digitaaliseen televisioon. DigiWap tekee mahdolliseksi käyttää nykyisiä wap-palveluja digi-tv:ssä.
Digita toteuttaa maanpäällisen radio- ja televisioverkon digitalisoinnin ja kehittää digi-tv -tuotteita; mutta sekin polttelee jäitä vastaanottimia odotellessaan.
Digitan wap-ratkaisussa osa sisällöstä lähetetään television ohjelmavirran mukana vastaanottajille. Osa sisällöstä on haettavissa vain paluukanavan kautta. DigiWapissa on ylläpitotyökalu, joka jakaa paluukanavien kautta tarjottavan sisällön ja mahdollistaa mainonnan lisäämisen wap-tarjontaan..
Mistä saisi digi-ohjelmia?
Varsinaisella ohjelmantuotantopuolella kaivataan katsojia valmiille lähetyskonsepteille ja ohjelmaformaateille.
Mainosrahoitteisen tv-tuotantoyhtiön ja verkko-operaattori MTV3 Oy:n uudet liiketoiminnot -ryhmän johtaja Heikki Vahala kertoo, että ensi vuonna MTV3 satsaa digi-tv:n kehittämiseen muutamia kymmeniä miljoonia markkoja.
- Satsaus digi-tv:hen on pieni siivu koko MTV3:n liikevaihdosta, joka on miljardiluokassa, Vahala toteaa.
Hänen mukaansa kaksi kanavaa - SubTV ja Urheilukanava - ovat toiminnassa, mutta eivät vielä lähelläkään lopullista laajuuttaan. Ohjelmat digi-kanavilla pyörivät parhaaseen katseluaikaan.
Vahalan mielestä mainostajat ovat kiinnostuneista vuorovaikutteisista mainoksista, kunhan paluukanavaiset laitteet tulevat markkinoille.
- Meillä on valmiina testiympäristö vuorovaikutteisille ohjelmatuotteille ja mainoksille. Pian (MHP:n myötä) saadaan se tekniikka kohdalleen, miten kaikki pelaa kaukosäätimen näppäimillä, Vahala sanoo.
Hänen mielestään pullonkaula on laitetoimittajissa, jotka vasta marraskuussa ovat alkaneet tuoda markkinoille digi-boxeja laajemassa mitassa.
Helsinki Televisio Oy:n markkinointijohtaja Anu Nissinen toteaa, että HTV on myynyt noin tuhat saksalaista Galaxis-merkkistä digi-boxia. Näin laskien satunnaisia katsojia digitaalisella kaapelikanalla voi olla noin 3 000 - 4 000.
Galaxis purkaa kanavien salaukset ja mahdollistaa maksukanavien katselun HTV:n räätälöimällä kiinteällä pakettihinnalla. HTV:n ongelma on ollut tekstitysten puuttuminen lähetyksistä.
- Olemme laitevalmistajan kanssa käyneet neuvotteluja, ja tekstitys saadaan ohjelmiin tämän vuoden loppuun mennessä, Nissinen lupaa.
Yle yhtyy standardin odottajiin
Yleisradiolla toimii kolme digi-kanavaa: Yle 24, Yle Teema ja FST. Tämän lisäksi TV1:stä ja TV2:sta on olemassa digitaaliset versiot. Yleläiset laskevat, että heillä on viisi digi-kanavaa kuivaharjoittelussa.
- Ylellä on teknistä valmiutta MHP 1.01 -standardin mukaiseen lähetykseen paluukanavayhteyksiä myöten, teknologiatoiminnon päällikkö Juha Vesaoja vakuuttaa.

Vesaoja ymmärtää laitevalmistajia, jotka eivät ole saaneet valmiiksi vasta tämän vuoden keväällä syntyneeseen MHP 1.01 -standardiin perustuvia laitteita.
- Tuon tasoisia teknisiä ratkaisuja tehtäessä vuosi ei ole kovin pitkä aika, hän huomauttaa.
Näyttää kuitenkin siltä, että MHP 1.01 ei ehdi koskaan sarjaksi asti ennenkuin MHP 1.1 -versio julkistetaan. Uusi standardi on kuitenkin alaspäin yhteensopiva.
Vielä on ennenaikaista arvioida, kuinka monelle digi-tv -kanavalle löytyy paikka Suomessa tai missään muuallakaan maailmassa. Suomen 12 digi-kanavasta on väitetty toisen puolen karsiutuvan. Mutta kaikkien kortit on vielä katsomatta.
Osa digi-ohjelmasisällöistä tuotettaneen hyvin kustannustehokkaasti. Vuosibudjetin koko voi vastata esimerkiksi keskisuurta suomalaista aikakauslehteä.
Kuinka monta aikakauslehteä Suomessa sitten ilmestyykään?

Reijo Holopainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan

• Urhea kulkukoira seurasi pyöräilijöitä Kiinasta vuorten yli Tiibetiin
• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Väyrynen voitti keskustan jäsenvaalin
• Marcus Grönholm voitti heti Yhdysvalloissa