Lue uutinen mobiilisivustolla

Verkko- ja mobiilikaupan uusi säännöstö on kova pala

19.11.2001 07:49 Suomen Suoramarkkinointiliitto (SSML), Keskuskauppakamari (KKK), Kaupan Keskusliitto (KKL) ja Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto (FiCom) uudistavat 1997 julkaistuja sähköisen kuluttajakaupan käytännesääntöjä. Kunnianhimoisena tavoitteena on kerätä yrityksen ja kuluttajan välisen sähköisen kaupankäynnin sääntöviidakko yksiin kansiin.

Kansallisen lainsäädännön lisäksi sähköisessä kaupassa on jo valtava määrä EU-tasoista lainsäädäntöä, vaikkei itse kauppaa ole Euroopassa vielä nimeksikään. Uusille pelisäännöille on tarkoitus hakea "hyväksyntä" kuluttaja-asiamieheltä ja tietosuojavaltuutetulta ja julkaista ne vuoden 2002 aikana.

Tavoitteena on saada uudet käytännesäännöt valmiiksi vuoden 2002 aikana. Nykyinen säännöstö löytyy osoitteesta: http://www.ssml-fdma.fi/ohjeistuksia_sahkoinen.html

- Meidän puolestamme aikataulu on sopiva; kunhan viranomaiset ottavat tarpeeksi nopeasti kantaa, sanoo SSML:n lakiseminaarissa puhunut SSML:n yhteiskuntasuhteiden ja lakiasiainjohtaja Timo Lappi.

Lapin mukaan sähköiseen kuluttajakauppaan Suomessa vaikuttaa ainakin 15 erilaista lakia, direktiiviä, käytännesääntöä ja viranomaisohjetta eli työmaata riittää.

Ei teknologiavetoisia sääntöjä

Säännöistä on tarkoitus laatia "teknologianeutraalit" eli niitä sovellettaisiin aina, kun on kyseessä yrityksen ja kuluttajan välinen sähköinen kauppa, riippumatta päätelaitteesta. Tosin sähköisen kaupan pelisääntöihin ei sisällytetä niin sanottua perinteistä puhelinmarkkinointia, joka puolestaan käsitellään SSML:n muussa itsesääntelyssä.

Säännöissä otetaan kantaa myös markkinointitapoihin. Erityisesti markkinointi alaikäisille herättää aina intohimoja.

- Ehdotuksessamme alaikäisiltä saisi kerätä tietoja markkinointiin vain holhoojan suostumuksella. Tämä yllättävältäkin kuulostava ehdotus siksi, että elinkeinoelämän kannattaa ottaa itse kantaa tiettyihin asioihin ennen kuin viranomaiset tekevät sen, Lappi toteaa.

Myös alaikäisten kanssa käytävä kauppa synnyttää keskustelua. Pelisäännöissä ehdotetaan alaikäisyyden jaottelua siten, että 15-17 -vuotias olisi nuori ja lapseksi luokiteltaisiin alle 15-vuotias. Käytännössä nuoret voisivat toimia vapaammin.

Näin esimerkiksi alle 15-vuotias voisi tilata sähköisesti "vähäistä arvokkaampaa" tavaraa (esim. elokuvaliput) vain holhoojan suostumuksella, jolloin raja kulkisi noin 50 Suomen markassa. Nuori voisi puolestaan tehdä tavanomaisia oikeustoimia noin 250 markkaan asti, jolloin kyseeseen tulisi esimerkiksi kirjojen ja cd-levyjen hankinta.

Henkilötietojen käsittelyn puolella säännöissä pyritään linjaamaan asiakassuhdeviestinnän ja markkinoinnin välistä rajaa. Missä vaiheessa vastaanottajasta tulee asiakas, mihin asti hän on markkinoinnin kohde? Mikä kanta otetaan työsuhdepäätelaitteisiin?

Nykylainsäädännön mukaan markkinoijan ei tarvitse pyytää lupaa esimerkiksi mobiilimarkkinointiin, jos kännykkä on yrityksen nimissä.

Saa katsoa ja koskea, muttei ajaa!

Nettikauppaan kuuluu myös tavaran normaali tutkimisoikeus, mutta jos tilaisi esimerkiksi auton sähköisesti, sitä ei voisi testata ajamalla ja sitten palauttaa. Muuten suomalaisen kuluttajansuojan erikoisuus eli palautusoikeus yrityksen kustannuksella on todellisuutta myös sähköisessä kaupassa.

Myös sääntöehdotuksessa kuluttajalta vaaditaan palauttamisen kustantamista vain, jos tavaraa ei voida palauttaa tavanomaisella tavalla postitse.

Eräs tärkeä kohta on nykyisessä kuluttajansuojalainsäädännössä oleva tietojen vahvistamispykälä, joka tarkoittaa muun muassa ohjeita peruuttamisoikeudesta, valitusosoitetta, takuu- ja irtisanomisehtoja.

- Näissä on syytä olla tarkkana, sillä jos joku määritellyistä tiedoista jää pois, kaupan peruutusajaksi tulee automaattisesti kolme kuukautta, Lappi opastaa.

Mahdollisissa riitatilanteissa kärhämät käydään kuluttajan kotipaikan tuomioistuimessa. Eli jos suomalainen yritys myy tuotteitaan kaikkiin EU-maihin, tulee pahimmassa tapauksessa sovellettavaksi kaikkien 15 maan lainsäädäntö.

- Asian voi kiertää laittamalla verkkopalvelun kieleksi suomen, jolloin se hillitsee suomen kieltä taitamattomien tilausintoa. Toinen vaihtoehto on disclaimer, jossa kerrotaan, että tilaukset toimitetaan vain Suomeen, Lappi neuvoo.

Rikkooko moinen sitten EU:n vapaakauppaperiaatetta vastaan, on toinen kysymys.

Opt-in vai opt-out sähköposti- ja tekstiviestimarkkinoinnissa?

Tekstiviestin ja sähköpostin käyttö kuluttajamarkkinoinnissa on lainlaatijallekin työläs pala. Tekniikka muuttuu niin hurjaa vauhtia, että lait eivät pysy perässä.

Liikenne- ja viestintäministeriön verkkoliiketoimintayksikön päällikkö Kristiina Pietikäinen kertoo, että 1999 säädetty laki televiestinnän tietosuojasta on jo nyt vanhentunut. Laki ei ota lainkaan kantaa esimerkiksi sähköpostien ja tekstiviestien avulla tapahtuvaan markkinointiin.

Nykyinen tulkinta on, että kaupallisia sähköpostiviestejä saa lähettää vain niille, jotka ovat erikseen ilmoittaneet suostumuksensa (opt-in) ja telemarkkinointia niille, jotka eivät ole sitä erikseen kieltäneet (opt-out).

EU:ssa työn alla oleva sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi on haasteellinen tehtävä; ei vähiten siksi että eri EU-maissa on erilaiset käytännöt.

Direktiiviehdotuksessa kaikkeen sähköisesti tapahtuvaan markkinointiin otetaan kantaa opt-inin eli suostumukseen perustuvan markkinoinnin puolesta, mutta parlamentin kanta on, että tekstiviestit pitäisi sisällyttää opt-inin piiriin ja sähköpostimarkkinointi opt-outiin.

- Hankalaksi menee, jos sääntelyä erotellaan tekniikoittain, Pietikäinen pohtii.

Hyväntekijätkö ei-toivottuja?

Myöskin ei-toivotun kaupallisen viestin määritelmä on vielä osin epäselvä.

- Tässä on todellinen haaste. Esimerkiksi vaalimainontaa ja hyväntekeväisyyttä on ehdotettu ei-toivotun piiriin kuuluvaksi. Nähtäväksi jää, mikä kanta esimerkiksi gallupeihin ja vastaaviin otetaan, Pietikäinen huomauttaa.

Paikkatietojen hyödyntäminen puhuttaa myös EU-tasolla.

- Tämä on ministeriön kannalta erittäin tervetullutta sääntelyä. Ongelmiksi muodostuvat tiedon luovuttaminen ja asiakkuuskysymykset. Tietosuoja ja markkinoiden toimivuus ovat arvioinnissa tärkeitä kysymyksiä.

Direktiivin aikataulusta Pietikäinen kertoo, että ehdotus saattaa ehtiä valmiiksi kesäkuussa 2002, jolloin se astuisi voimaan saman vuoden elo-syyskuussa. Suomen lainsäädäntöön direktiivi sopeutettaisiin vuosien 2003-2004 vaihteessa.

Leena Aavameri toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan

• Urhea kulkukoira seurasi pyöräilijöitä Kiinasta vuorten yli Tiibetiin
• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Väyrynen voitti keskustan jäsenvaalin
• Marcus Grönholm voitti heti Yhdysvalloissa