Lue uutinen mobiilisivustolla

Kännykkä - ehkäisyä vaativa objekti

31.1.2002 07:40 Salaisuudet ovat viestinnän suolaa ja pippuria. Jokapäiväisessä leivässä ne taas maistuvat yhtä huonolta kuin salaviestihuumori kännykän ruudulla. Mutta voihan ehkäisyyn luottaa, kun mainostajat alkavat penetroitua puhelimiin?

Toimittajana saa tottua salaisuuksiin, niihin kun törmää monesti ihan työkseen. Tottumuksesta huolimatta tyrmistys oli kuitenkin väistämätön eräänä päivänä, kun potentiaalisena asiakkaana käytin puhelinta tiedustellakseni auktorisoidulta tilitoimistolta jotain niinkin arkista kuin vain tarjous kirjanpidosta voi olla.

Toisin kuin muissa saman statuksen toimistoissa kyllästyneen oloinen puhelinääni ilmoitti kylmästi, ettei puhu hinnoista puhelimessa alkuunkaan. Toimistoon voisi tulla kyselemään. Syykin salamyhkäisyyteen töksäytettiin tiedoksi: "?Kilpailijat soittelevat niin paljon"?.

Arvata saattaa, että potentiaalinen asiakas lopetti puhelun lyhyeen – avoimesti itseään myyvien kilpailijain eduksi. Kaikkinaisen telemarkkinoinnin aikakaudellahan moinen puhelinpelko tuntuu vähintään oudolta.

Kännykkäkuluttajan ehkäisy petti?

Tunnetusti yritysten välisiin liiketoimiin ei kuluttajansuoja kuulu. Viestinnän digitalisoituessa ja irtautuessa piuhojen ikeestä kuluttajakin joutuu kuitenkin yhä useammin itse kysymään, saako hän sen, mikä hänelle kuuluu vai paljon enemmänkin, jos ehkäisy unohtuu. Ja ainahan ei ehkäisykään pidä, opetti Sonera Zedin äskettäinen tekstiviestikampanja.

Viime vuoden puolella tupsahti minulle, kuten monelle tutullekin, kaupallinen tekstiviesti Zediltä. Siinä mainostettiin mahdollisuutta tilata kännykkään mainoksia uusista palveluista. Jos viestiin ei vastaisi, ei mainoksiakaan tulisi.

Omasta mielestäni olin jättänyt rastittamatta liittymäsopimuksessani selväsanaisen kohdan, jonka mukaan "?minulle saa lähettää GSM tekstiviestinä Soneran tiedotteita ja mainoksia"?. Käsitykseni vahvistettiin myös asiakaspalvelunumerossa, josta tilannetta tiedustelin: ei mainoksia –lappu oli liittymäni kotiovella ja tietojen luovuttaminen suoramarkkinointiinkin kielletty.

Ehkäisyn siis piti olla kunnossa niin, että vain toivotut viestit tulevat perille. Ystävällisen asiakasneuvojan mukaan massajakelussa ollut viesti ei kuitenkaan ollut mainos!

Se on salaisuus

Mikä Zedin viesti sitten luonteeltaan oli, jos ei Soneran tiedote tai mainos, jäi salaisuudeksi. Joulukuun 12. päivänä tiedustelin asiaa myös Zedin www-palautelomakkeen välityksellä, mutta vastausta reklamaatioon ei ole kuulunut.

Ehkä Zediä pitäisikin lähestyä sen omalla täsmäaseella, Salaviestillä - yhdellä niistä palveluista, jonka kaltaisia yritys kai olisi halunnut tekstiviestein minullekin jatkossa mainostaa? Salaviestillähän voi ketä tahansa, joka ei erikseen ole sulkenut palvelua puhelimeltaan, esimerkiksi solvata tai säikytellä anonyymisti. Ehkäisy jää siis aina vastaanottajan huoleksi, olkoonkin että se on ilmaista.

Kuten muun muassa YLE:n Verkkoyhteys -ohjelma (14.1.) kertoi, törkyviestin vastaanottajaa ei suojaa edes laki. Poliisi voi puuttua asiaan vasta, kun rikoksesta olisi luvassa vähintään neljän kuukauden vankeusrangaistus. Näinpä varsinkin moni nainen on ohjelman mukaan saanut pelästyä viestiä, jossa nimimerkki Härkä ihailee vastaanottajan kroppaa ja haluaisi sen päälle. Kyseessä on tietenkin ollut vain suora sitaatti Zedin "humoristisesta" mainoksesta, mutta olisiko liikaa vaadittu, että palveluun liitettäisiin vastaanottajalle mahdollisuus läimäyttää lähettäjää avokämmenellä? Eiköhän siinäkin joku vitsi olisi!

Zed käyttikin käsiä?

Mutta vielä takaisin mainonnan maailmaan! Nythän nimittäin on niin, että lain mukaan "?televiestintää ei saa käyttää suoramarkkinointiin ilman tilaajan ennalta antamaa suostumusta, milloin teleyhteydet vastaanottavalle tilaajalle otetaan automaattisten järjestelmien tai faksin avulla"?. Ehkäpä siis Zedillä onkin henkilöstövähennyksistä huolimatta palkattuna suuri tekstiviestittäjien joukko, joka naputteli tuon äskettäisen kampanjankin viestit vastaanottajille ihan manuaalisesti?

No, yksi viestihän se vain oli, totta kai. Kun se kuitenkin noin helposti levisi pitkin maata, kuka takaa, etteivät pienet tee perässä sitä, mitä iso operaattori edellä? Nopeaahan mobiilimainonta on ja kätevääkin kieltämättä, kunhan kaupallisia viestejä ei ala kilahdella kännykkään tilaamatta. Tekstiviestihän – toisin kuin esimerkiksi massasähköposti - avataan aina. Toistaiseksi.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Saksalaisen teinitytön väitetään olleen kahdeksan vuotta orjana Bosniassa

• Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan
• Urhea kulkukoira seurasi pyöräilijöitä Kiinasta vuorten yli Tiibetiin
• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Marcus Grönholm voitti heti Yhdysvalloissa