Lue uutinen mobiilisivustolla

Television digitalisoinnilla ei vaihtoehtoja

6.3.2002 10:53 Suomalaisen viestintäpolitiikan selkeän linjan vahvuutta testataan parhaillaan, kun uuden teknologian kaupallistaminen kangertelee. Paineita näyttää olevan ennen kaikkea digitaalisen television ympärillä, korosti liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi Viestintäfoorumissa tiistaina.

Sasin mukaan television digitalisoimiselle ei ole vaihtoehtoja.

- Kaikista maailman informaatiota käsittelevistä välineistä televisio ei voi ainoana taistella tutkainta vastaan. Kun digitaalinen televisio on tullut mahdolliseksi, ja halukkaita toimintaan on ollut runsaasti enemmän kuin luonnonlait antavat myöten, julkinen valta on valinnut hakijoista parhaat. Näille parhaille on sitten annettu toimilupa ja muut ovat jääneet rannalle. Siitä eteenpäin digitaalinen televisio on ollut liiketoimintaa niin myötä- kuin vastamäessäkin.

Valtio ei siis huoli liiketoimintariskiä digitaalisessa televisiossakaan, ministeri huomauttaa. Valtio ei ole sijoittanut hankkeeseen veronmaksajien varoja.

Valtion korvat ovat hänen mukaansa olleet kivikovat hellyttäville vaatimuksille digisovittimien maksuttomasta jakelusta. Valtio ei ole muullakaan toiminnallaan pakottanut kuluttajia mihinkään valintoihin. On siis toimittu juuri niin kuin hyvän viestintäpolitiikan henki vaatii.

- Valtio ei ole liiketalouden toimija eikä avustusautomaatti, mutta ei toimetonkaan silloin kun yritysten kyky toimia on vaarassa. Hallituksen esitys viestintämarkkinalainsäädännön muuttamisesta on eduskunnan käsiteltävänä. Sillä parannetaan televisiotoiminnan toimintaedellytyksiä, mikä edistää myös digitaalista televisiota. Uudistus on mittava varsinkin siksi, että se saattaa kaikki sähköiset viestintäverkot yhtenäisen lainsäädännön piiriin. Eduskunta hyväksyy lain toivottavasti vielä tänä keväänä. Sen jälkeen uudet digitaalisen television verkkoluvat julistetaan haettaviksi.

Sasi laskeskelee, että näillä näkymin hakuun tulee ainakin kolme toimilupaa. Mahdollisuus tarjota haettavaksi neljäskin televisioverkkolupa selviää ministerin mukaan kevään kuluessa.

Kolme ohjelmistolupaa

Myös digitaalisen television kolme ohjelmistolupaa on vapaana.

-Kun eduskunta on hyväksynyt viestintämarkkinalain, voidaan päättää myös tämän kapasiteetin käytöstä. Ensiksi on ratkaistava kysymys siitä, kuinka monta ohjelmistolupaa pannaan hakuun. Joudutaan puntaroimaan, minkä verran digitaalisissa televisioverkoissa tarvitaan kapasiteettia datasiirrolle ja minkä verran televisio- ja radio-ohjelmille. Harkinta on kesken.

- Nyt alan on syytä aktiivisesti keskustella, onko vapautuva kapasiteetti varattava televisiotoimintaan vai sallittava sen vapaa käyttö muihin palveluihin. Esimerkiksi tämä foorumi tarjoaa keskusteluun oivallisen tilaisuuden, Sasi toteaa.

Uusi viestintälaki

Suomessa on ministerin mukaan vireillä laajin viestintälainsäädännön uudistus sitten vuoden 1996 telemarkkinalain. Viestintämarkkinalainsäädännön toisessa vaiheessa Suomen lainsäädäntö saatetaan EU-lainsäädännön mukaiseksi ja siinä otetaan huomioon uuden perustuslain vaatimukset. Myös muuten lainsäädäntöä kehitetään.

- Emme elä pelkästään verkkokilpailusta. Verkot kaipaavat palveluita ja sisältöjä, ennen kuin kansalaiset saavat niistä kaiken hyödyn irti. Myös hallitusohjelmassa sisällöntuotannon edistäminen on nostettu sille kuuluvaan tärkeään arvoon.

- Sisällöntuotannon edistämisellä tarkoitetaan usein valtion tukea tuotannolle, esimerkiksi elokuvalle tai televisiotuotannolle. Jos unohdamme hetkeksi valtionapupolitiikan ja lähestymme sisällöntuotantoa viestintäpolitiikasta käsin, tilanne on toinen. Viestintäpolitiikka pohtii, miten luomme yrityksille sellaisen toimintaympäristön, että niiden on hyvä tarjota sisältöjä hienoihin verkkoihimme.

Sasi kertoo, että viestintämarkkinalain uudistuksen yhteydessä selvitetään mahdollisuudet ja tarve parantaa sisällöntuottajan oikeuksia. Harkittavana on, että palvelun tarjoaja saisi oikeuden saada asiakastietoja teleyritykseltä palvelun laskutusta varten. Se tekisi sisällöntuottajalle mahdolliseksi itsenäisen asiakassuhteen luomiseen.

- Toinen sisällön tuotantoon suoraan vaikuttava kysymys on erilaisten toimikorttien avaaminen kilpailulle. Asiakas voisi silloin vaatia, että esimerkiksi matkapuhelimen sim-kortille asennetaan muitakin kuin teleyrityksen omia palveluita. Tietysti molemmissa tapauksissa lähtökohta on, että teleyritys ja sisällöntuottajat sopivat asiasta. Jos avointa palvelukulttuuria ei kuitenkaan kaupallisesti synny, rajapinnat voidaan avata sääntelyllä.

Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Saksalaisen teinitytön väitetään olleen kahdeksan vuotta orjana Bosniassa

• Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan
• Urhea kulkukoira seurasi pyöräilijöitä Kiinasta vuorten yli Tiibetiin
• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Marcus Grönholm voitti heti Yhdysvalloissa