Lue uutinen mobiilisivustolla

Korkeakoulutetut työllistyvät hyvin

13.3.2002 16:16 Korkeakoulutettujen työllistyminen valmistumisvaiheessa ennakoi työuran kehitystä. Työllistymisen keskeinen edellytys näyttää olevan se, miten nopeasti valmistumisen jälkeen henkilö saa töitä. Työttömyys uran alkuvaiheessa lisää työttömyysriskiä myöhemmin uralla.

Vastavalmistuneet jäävät herkästi myös määräaikaisuuksien putkeen. Etenkin julkisen sektorin palveluksessa olevilla on usean työsuhteen polku tyypillinen.

Tiedot käyvät ilmi kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin vuonna 1997 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymistä syksyyn 2001 mennessä. Kysely on osa vastavalmistuneiden laadullista työllistymistä selvittävää projektia, jota johdetaan Akavasta ja jota rahoittavat opetusministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto.

Tutkimukseen vastasi noin 1 600 Turun, Lapin ja Jyväskylän yliopistoista, Oulun yliopiston teknillisestä tiedekunnasta, Teknillisestä korkeakoulusta ja Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistunutta.

Tutkimuksen tuloksia ei voi aineiston näyteluontoisuuden vuoksi yleistää koskemaan kaikkia korkeasti koulutettuja. Tulokset antavat kuitenkin yleisiä suuntaviivoja sille, miten akateemisten työurat käynnistyvät nousujohteisen suhdanteen aikana.

Työttömyys vähäistä

Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat akateemiset ovat sijoittuneet hyvin työmarkkinoille ensimmäisen 4-5 vuoden aikana tutkinnon suorittamisesta. Työttömyys oli tutkittavien keskuudessa vähäistä syksyllä 2001. Työttömänä oli 2 prosenttia tutkittavista.

Työllistyminen on parantunut selvästi, kun syksyn 2001 tilannetta verrataan valmistumishetkeen. Vuonna 1997 vielä lähes joka viides vastaaja (17 %) oli työttömänä ja vasta kolme neljästä (75 %) kuului työllisiin. Valmistumishetken työttömyys lisää riskiä työttömyyteen myös myöhemmin uralla. Työttömänä syksyllä 2001 olleista enemmistö oli työttömänä myös valmistumishetkellä. Valmistumishetkellä töissä olevien asemassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Heti valmistuttuaan tai ennen sitä kokopäivätyöhön päässeistä miltei kaikki ovat kokopäivätyössä myös 4-5 vuotta myöhemmin.

Joka viides kyselyyn vastannut on ollut kerran työttömänä valmistumisen jälkeen. Joka kymmenennellä on kaksi työttömyysjaksoa. Sitä useammin on työttömänä ollut vain kourallinen tutkittavia. Naiset ovat olleet työttömänä miehiä useammin.

Kuva työttömyydestä muuttuu hieman, kun tarkastellaan vähintään kerran työttömänä olleita. Heistä joka toinen on ollut työttömänä kerran ja joka neljäs kaksi kertaa. Vähintään kolme työttömyysjaksoa on jo peräti joka viidennellä tutkittavalla, jolla on takanaan ainakin yksi työttömyysjakso. Työttömyys siis kasautuu samoille henkilöille.

Kolmenlaisia urapolkuja

Tutkittavilla on ollut 4-5 ensimmäisenä työvuotenaan keskimäärin 2,4 työsuhdetta. Työsuhteiden määrä kertoo sitä, että monelle akateemiselle työuran alku on liikkuvuuden ja työpaikan vaihdosten aikaa.

Vaikka työpaikan vaihdokset ovat yleisiä sekä pysyvässä että määräaikaisessa työssä olevilla, määräaikaisuuteen liittyy enemmän uran rikkonaisuutta. Lukuisampien työsuhteiden kasautuminen määräaikaista työtä tekeville voikin olla merkki siitä, että työsuhteen laatu (pysyvä vai määräaikainen) vaikuttaa yleisemminkin työllistymisen laatuun.

Joka kolmas tutkittava on ollut valmistumisen jälkeen yhden työsuhteen vakaalla uralla, jossa työllisyys on pysyvää ja työttömyysjaksot ovat harvinaisia. Työllistyminen heti valmistumisen jälkeen lisää todennäköisyyttä päätyä yhden työsuhteen urapolulle. Tärkein piirre, joka luonnehtii yhden työsuhteen uraa, on pysyvyys. Kokopäivätyössä käyvien määrässä ei ole tapahtunut yhden työsuhteen uralla suuria muutoksia valmistumishetken ja syksyn 2001 välillä. Siirtymät pois palkkatyöstä ovat tapahtuneet yleensä perhevapaille, harvemmin työttömyyteen. Yhden työsuhteen urat ovat yleisimpiä yksityisellä sektorilla.

Joka toinen tutkittava on kulkenut valmistumishetkestä nykytilanteeseen kahden tai kolmen työsuhteen kautta. Polku on yleensä rikkonaisempi kuin yhden työsuhteen ura, koska vaihdoksia tapahtuu useammin. Valmistumishetken työllisyystilanne ei näytä 2-3 työsuhteen uralla yhtä hyvältä kuin yhden työsuhteen putkessa. Heikommasta lähtötilanteesta huolimatta tälläkin uralla enemmistö on silti kiinnittynyt kokopäivätyöhön syksyyn 2001 mennessä.

Yli kolme työsuhdetta

Kolmas polku valmistumistilanteesta syksyyn 2001 pitää sisällään yli kolme työsuhdetta. Tällaista uraa voidaan pitää jo varsin rikkonaisena ottaen huomioon, että uralla on pituutta vasta 4-5 vuotta. Kolmannen polun rikkonaisuutta lisää työttömyysjaksojen yleisyys. Joka viides (21 %) nainen ja joka kymmenes mies (12 %) on kulkenut tätä polkua. Yli kolmen työsuhteen polku on naisille huomattavasti tavanomaisempi kuin miehille.

Myös yli kolmen työsuhteen uralla työllisyys on parantunut valmistumishetkestä nykyhetkeen tultaessa. Epävarmuus seuraa kuitenkin kaiken aikaa. Tästä ovat merkkinä esimerkiksi työttömyysjaksot, joita tutkittavilla on varsin paljon. Yli kolmen työsuhteen urapolulla ongelmana on myös työsuhteiden määräaikaisuus.

Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Saksalaisen teinitytön väitetään olleen kahdeksan vuotta orjana Bosniassa

• Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan
• Urhea kulkukoira seurasi pyöräilijöitä Kiinasta vuorten yli Tiibetiin
• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Marcus Grönholm voitti heti Yhdysvalloissa