Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Oikeuksien hallinta kaikkiin laitteisiin

Yhdysvalloissa valmistellaan DRM-lakia

22.3.2002 11:52 Senaattori Fritz Hollingsin lakiesitys pakottaa läpi mennessään lisäämään valtion standardoiman digitaalisen tekijänoikeuksien hallintajärjestelmän (DRM) käytännössä kaikkiin laitteisiin, jotka kykenevät toistamaan jotain digitaalista mediaa. Itse ohjelmiston edellytetään olevan avointa lähdekoodia.

Yhdysvalloissa valmistellaan lakia, joka velvoittaisi lisäämään kaikkeen tekijänoikeudella suojattua materiaalia toistamaan kykenevään elektroniikkaan valtion määrittelemän digitaalisten tekijänoikeuksien hallintajärjestelmän.

Senaattori Fritz Hollingsin avustajineen puolisen vuotta hinkkaama lakialoite on jo valmisteluvaiheessa saanut aikaan vilkkaan sananvaihdon viihde- ja tietoteollisuuden välillä.

Nimellä Consumer Broadband and Digital Television Promotion Act (CBDTPA) kulkeva aloite kieltäisi läpi mennessään lähes minkä tahansa digitaalisesti tietostoja käsittelevän elektronisen laitteen myymisen jos siinä ei ole hyväksyttyä kopiosuojausta.

Tämä on askel jota on odotettu jo jonkin aikaa. Sen sijaan, että levyteollisuus pelleilee cd-levyjen kopiosuojausten kanssa ja myy standardista poikkeavia, rampautettuja cd-levyjä, sen kannattaisi mahdollisimman nopeasti edetä juuri tähän suuntaan.

Mikä on soveltamisala?

Lain määrittely sen sijaan tuntuu hieman kummalliselta. Vaikka lakiesityksessä puhutaankin pelkästään digitaalisista laitteista, tämäkin tuntuu joissain tapauksissa kummalliselta. Pitäisikö esimerkiksi tietokoneen ja skannerin yhdistelmään soveltaa tällaista lakia? Entä pelkkään skanneriin tai vaikkapatoimiston monitoimikoneeseen, joka sekin tekee digitaalikopioita?

Sir, do you have FCC approved DRM system in your the operating system of your laptop?

Soveltamisala on sangen olennainen osa kokonaisuutta - jos ilman DRM:ää olevat laitteet kriminalisoidaan, rajoilla tulee melkoinen hässäkkä kun erilaisia laitteita tarkistellaan ihmisten matkustellessa. Ennen lain voimaantuloa myydyt laitteet sentään saa pitää käytössä ja myydä eteenpäin.

Information Technology Industry Councilin nokkamies Rhett Dawson on tuoreeltaan kritisoinut lakialoitetta.

- Emme usko lain palvelevan kuluttajien etua. Lakialoite veisi toteutuessaan kuluttajille ja markkinoille kuuluvia päätöksiä valtiolle, Dawson toteaa Wiredin haastattelussa.

Elokuvateollisuutta edustavalla Motion Picture Association of Americalla (MPAA) ja äänilevyteollisuutta edustavalla Recording Industry Association of America (RIAA) on hienoisia vaikeuksia peittää riemuaan. MPAA:n nokkamies Jack Valenti sanoi lain toteutuessaan "palvelevan kuluttajien etua pitkällä aikavälillä" ja RIAA:n rautarouva Hilary Rosen sanoi että "ilman tällaista lakia online-piratismi jatkuu ja paisuu ilman kontrollia".

Omaan käyttöön kopiointi turvattu esityksessä

Mielenkiintoinen yksityiskohta lakialoitteessa on, että yksityinen kopiointi turvattaisiin. Esitys toteaa ykskantaan, että tällaisen estäminen olisi rangaistava teko. Näin ollen nykymenetelmillä kopiosuojattujen cd-levyjen myymisestä tulisi laitonta lain astuttua voimaan.

Teknisesti ja poliittisesti mielenkiintoisin yksityiskohta kuitenkin on se, että kaikkien lain tarkoittamien kopiosuojausmenetelmien tulisi olla avointa lähdekoodia. Ainoastaan hardware-implementaatiot saisivat olla suljettuja.

Open Source-ratkaisut tervetullut lisä sanelupolitiikkaan

Linjaus pitää sisällään suuren viisauden. Monet teollisuuden keskenään sumplimat suojausmenetelmät ovat osoittautuneet luvattoman heikoksi. Muun muassa GSM-puheluiden suojaamiseen käytettävä algoritmin ja Wlan-laitteiden WEP-suojauksen nopea murtuminen osoittavat, että suljettujen standardien tekeminen turvalliseksi ei yksinkertaisesti tunnu onnistuvan teollisuudelta. Jos siihen ei pysty ICT-teollisuus, voi vain arvata, mitä on seurauksena kun viihdejätit lisäävät lusikkansa soppaan.

Tarvittava lääke on julkinen auditointi: suojausmenetelmien ja -ohjelmistojen kehitys avataan sekä kriitille että kontribuutioille. Samalla väistetään marginaalikuluttajan kannalta olennainen ongelma: viihdeteollisuus ja viihde-elektroniikkateollisuus kun mielellään tekee nykyään pelkästään mainstream-tuotteita.

Avoin koodi mahdollistaa sen, että DRM-järjestelmät voidaan nopeasti implementoida eri ympäristöihin ja kuluttajalla säilyy näin valinnanvapaus sen suhteen, millä laitteella hän ikinä haluaakin viihdepläjäystään katsella tai kuunnella. Tällä hetkellähän esimerkiksi Suomen suosituin on-line -musiikkikauppa Emma.fm palvelee pelkästään Windows-käyttäjiä.

Sama prolematiikka pätee norjalaisen Jon Johansenin DeCSS-ohjelman tapaukseen. Johansen kirjoitti ohjelman tuttavineen alun perin siksi, että Linux-käyttöjärjestelmään ei ollut saatavana ohjelmistoa, joka olisi mahdollistanut DVD-elokuvien katselemisen tietokoneella. Tämän mahdollistaminen edellytti suojauksen purkamista. Tällä hetkellä Johansen odottaa oikeudenkäyntiä tapauksessa, jonka Norjan viranomaiset MPAA:n pitkällisen painostuksen jälkeen suostuivat pistämään syyttäjälle.

Vaikka alan teollisuus ei sitä mielellään myönnä, kyse on perimmiltään siitä, onko viihdeteollisuudella ja laitevalmistajilla oikeus määrätä, minkälaisilla vehkeillä viihdettä ja taidetta sopii nauttia.

Jutun kirjoitti: Elias Aarnio

Elias Aarnio

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Nakuilu viivästyttää Vistan Haloa

28.05.2007 Microsoft kertoo, että se julkaisee Halo 2 -pelin Windows Vista -version vastan kesäkuun kahdeksantena Euroopassa. Syynä on peliin onnettomasti eksynyt alastomuus.


Kolme vuotta sitten

Enisa haluaa kestävämmän internetin

28.05.2009 Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto Enisa toivoo tietoverkoista nykyistä sietokykyisempiä esimerkiksi hyökkäyksiä vastaan ja arvioi kolmea uutta teknologiaa tilanteen parantamiseksi.

.