Lue uutinen mobiilisivustolla

Aineita netistä, oppia televisiosta

4.4.2002 07:14 Yhä useampi suomalaisnuori etsii opintojensa vauhdittajaksi aineita netistä. Mutta mistä ovat oppinsa saaneet levottomat lapset? Amerikkalaistutkimuksen mukaan aikuisetkin oppivat temppuja televisiosta.

Yhä useammat lukiolaiset ja opiskelijat etsivät netistä aineita ja ajautuvat niiden väärinkäyttäjiksi, kertoi STT:n uutinen pääsiäisen aikaan. Yllättäen kyse ei ollutkaan huumevinkeistä tai kohutuista räjähderesepteistä vaan asiatekstien vallattomasta napsimisesta.

Moni tuntuu olevan valmis viestimään koululaisille välittämistä ja huolenpitoa muun muassa pakollisin huumetestein. Minkähän kunnan kellarista löytyisikään sopiva seula niille, jotka käyttävät väärin toisten aineita? Ongelmakäytönhän olisi syytä paljastua jo ennen kuin nämä nuoret tekstisiepot jäävät omien siipiensä varassa sen vakavan ja vaativan paikan eteen, johon koulu kuulemma kasvattaa.

Elämäähän varten kouluja käydään edelleenkin, vai kuinka? Tutkintojen suorittaminen on asia erikseen. Opinnäytteethän on syytä laatia ajatellen paitsi omaa osaamista myös sitä päivänvaloa, jota median lukuinto hehkuu, kuten kasvatustieteiden maisteri, ulkomaankauppaministeri Jari Vilén on pro gradu –työllään ja etenkin sen tekstilainauksilla havainnollisesti osoittanut.

Tuttu syntipukki ja levottomat lapset

Tuttua "lastenhoitajaakin" taas moititaan. Aikuisuuteensa tiiviisti television edessä varttuneet ovat väkivaltaisempia kuin ne, jotka ovat katsoneet televisiota korkeintaan tunnin päivässä, väittää tuore amerikkalaistutkimus ja näkee aikuistenkin oppivan televisiosta temppuja ja niiden tekemistä. Mutta miksi väkivaltaisia konsteja käytetään, ei edelleenkään taida ratketa pelkästään televisiota tuijottaen.

Onko televisiota syyttävän tutkimuksen tuloksissa todella kyse syyn ja seurauksen suhteesta vai seikkojen välisestä yhteydestä? Vastaus vaikuttaa kieltämättä uskonkappaleelta, sillä tunnetusti ainakin turhautumista, hyväksynnän hakemista ja vuorovaikutuskyvyttömyyttä on sanottu väkivallan sytykkeiksi - mallioppimisen mahtiin tässä yhteydessä kantaa ottamatta.

Väkivallan surullisten seurausten kannalta on tietenkin aika samantekevää, opitaanko potkut ja iskut television edessä vai kovasta elämästä kotona tai kadulla. Karuinta lienee kuitenkin se, että televisiossa väkivallan seurauksista ei anneta realistista kuvaa, vaikka kohtauksia on runsaasti lastenohjelmissakin!

Tunti televisiota päivässä tekee elitistin?

Mutta mistä ovatkaan puhuneet tuoreen tv-tutkimuksen ammattikriitikot? Eräiden mielestä tulokset ovat epäuskottavia siksi, että korkeintaan tunnin päivässä televisiota katsoneiden osuus jäi tässä 700 perheen tutkimuksessa liian suppeaksi - tämä tällainen käytös kun kuulemma on tyypillistä vain niille, joiden harrastukset vaikuttavat vähän elitistisiltä!

Tuon luettuaan ei tiedä, itkeäkö vai nauraa. Jokusia lienee ainakin syytä onnitella verraten helposta pääsystä eliitin joukkoon. Mutta eikö olisi suotavaa, että antoisa ja onnistumisen elämyksiä tuottava ajankäyttö ei olisi vain "eliitin" oikeus? Kenties tutkimuksen äärellä kannattaisikin puhua mieluummin siitä, mistä oikeasti on puute.

Television edessä vietetty aikahan on aina pois jostakin muusta, kuten esimerkiksi perheenjäsenten keskusteluista, joissa eivät puhu nyrkit vaan kokonaiset ihmiset? Jos ihminen saa pienestä pitäen kokea olevansa muutakin kuin kelluke tv-ohjelmavirrassa, hänelle ei ehkä tule mieleenkään murjoa lähimmäisiään.

Lukutoukat lisääntyvät, rahat eivät

Meillä Suomessa onneksi riittää vielä kiinnostusta muuhunkin kuin sähköiseen kuvavirtaan. Äskettäin julkistettujen tilastotietojen mukaan kirjastojen käyttö jatkaa kasvuaan, eikä vilinä niiden verkkopalveluissakaan ole vähentänyt liikennettä lainaustiskeillä. Vaan siksiköhän nuoretkin oppivat lainaamaan tekstejä luvatta verkosta, että tietoyhteiskuntaa ei ainakaan julkisten rahavirtojen suunnasta tahdo tunnistaa?

Vuosina 1991-2001 kirjastojen aineistomääräraha on laskenut noin 31 prosenttia ja kirjojen määräraha noin 36 prosenttia. Vastaavana aikana kirjastojen käyttö kuitenkin on kasvanut noin 22 prosenttia ja lainaus noin 16 prosenttia, kertoo yleisten kirjastojen tietokanta. Useampi kuin joka kolmas lainatuista kirjoista meni muuten lasten käsiin.

Jos lapsi pyytää kirjaa, ojennatko hänelle television kaukosäätimen?

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi

• Tutkinta valmis: Aueria epäillään raskaista rikoksista
• Kreikan pääministeri varoitti maksukyvyttömyyden johtavan kaaokseen
• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa