Lue uutinen mobiilisivustolla

Sopulimaisuus nostaa päätään median keskittymisen myötä

5.4.2002 09:34 Median taloudellinen ja tuotannollinen keskittyminen saattaa muodostua ongelmaksi jopa sananvapaudelle kriittisten puheenvuorojen jäädessä marginaaliin. Näin päätteli oikeustieteen tohtori Pirkko K. Koskinen puhuessaan torstaina Kuopiossa.

- On selvästi havaittavassa eräänlaista mielipiteen yhdenmukaistumista ja sopulimaisuutta, että puhutaan vain yhdestä asiasta kerrallaan ja pelkästään samaan sävyyn, Koskinen arvioi.
Koskinen näkee mediakeskittymisen mahdollistavan halutunlaisten myyttien luomisen. Keskittymisen seurauksena myytin kyseenalaistajan ääni ei ehkä kuulukaan riittävästi.
- Vaikka media on moni-ilmeinen, on se myös entistä enemmän yhden suuntainen ja keskittyy vain yhteen asiaan kerrallaan. Tätä kutsun sopulismiksi.
Media kaventamassa omaa sananvapauttaan
Keskittymisellä hän tarkoittaa SanomaWSOY Oyj:n, Alma Media Oyj:n ja Keski-Suomen Media Oyj:n kaltaisia sähköisistä tiedotusvälineistä pieniin maakuntalehtiin omistuksensa ulottaneita konserneja, joilla on käytössä muun muassa yhteisiä uustisfeedejä sekä artikkelisivuja.
Taloudellisen vallan keskittyminen on kuitenkin vain yksi tekijä mielipiteen yhdenmukaiseksi konfirmoitumisessa.
Koskisen mukaan esimerkki myyttisestä suhtautumisesta todellisuuteen oli muutaman vuoden takainen huoltajuuskiista, jossa äiti kaappasi lapsensa Yhdysvalloista Suomeen. Suomalainen media rakenteli äitimyyttiä ja kuunteli vain yhtä osapuolta, jolla oli Yhdysvalloissa oikeusistuimessa toteennäyttämättömiä juttuja.
Tuomioistuimen pidettävä päänsä - jännite ok
Koskinen nosti esille myös Helsingin Sanomien taannoisen, hovioikeuskäsittelyssä parhaillaan olevan tapaus Nostokonepalvelu Oy:n esimerkkinä uutisoinnista, jossa "ilmeisesti vain osa totuudesta on päässyt julkisuuteen".
- Tuomioistuimen on tarvittaessa pystyttävä tekemään median ja yleisen mielipiteen vastainen päätös, Koskinen sanoi.
- Vaikka on niin, että oikeuslaitoksen ja median välinen jännite kertoo pelkästään hyvää. Olisi pikemminkin ongelmallista, jos näin ei olisi. Silloin todennäköisesti jokin kolmas osapuoli rajoittaisi kummankin toimintavapautta, Koskinen muistutti.
Kaikista ylilyönneistä huolimatta Koskinen julistaa sananvapauden ja asioista etukäteen tiedottamisen velvollisuutta. Se kuuluu toimivaan demokratiaan.
- Emme tarvitse lakia rajoittamaan sananvapautta. Tämä tietysti edellyttää medialta sisäistä tutkiskelua, että eettisiä ohjeita esimerkiksi nimensuojasta noudatetaan ja ylilyöntejä vältetään, Koskinen sanoo.
Yksityisyyden suoja venyy oudosti
Koskisen mielestä nykymallinen yksityisyyden suoja on sangen omituinen perusoikeus. Se venyy tavalla, johon olisi hyvä löytää kohtuullisuuden rajat.
- Yksityisyyden suoja on sen suppeampi, mitä korkeammassa tai mitä tunnetumassa asemassa henkilö on; kun taas tavallinen mattimeikäläinen nauttii laajasta yksityisyyden suojasta.
- Usein julkisuuden myötä juttu ei välttämättä ole enää missään suhteessa teon tuomittavuuteen. Julkiseen tuomioon verrattuna pieni rangaistus tuomioistuimessa ei ole mitään, Koskinen sanoi.
Yksityisyyden loukkauksesta langetetuista tuomioista ja korvauksista ei ole uuteen rikoslakiin pohjaavia korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuja. JSN:n puheenjohtajan ja julkisoikeuden professori Olli Mäenpään lisäksi nyt myös Koskinen ilmoittautuu sopivien KO:n ennakkopäätösten odottajaksi.
Korvaustuomion pelko voi halvaannuttaa mediaa
Hänen mielestään äskeinen alioikeuden ratkaisu Iltalehden totuuden vastaisesta uutisoinnista, joka koski lahjuksia ottanutta tuomaria, sisältäisi ennakkoratkaisuun kaivattavia aineksia.
Uutisessa nimettömänä korruptoituneeksi leimattua helsinkiläistuomaria itseään ei uutisessa kuultu lainkaan. Käräjäoikeudessa lehti määrättiin korvamaan kantajalle 8 400 euroa.
- Tietoisuus korvauksien vaarasta on sekin kaksiteräinen seikka. Toisaalta se voi lisätä varovaisuutta, toisaalta korvausten pelko voi mediassa johtaa epämieluisan aiheen hautaamiseen julkisuudelta ja pinnallisuuteen, Koskinen pyöritteli.
Eduskunnan entinen apulaisoikeusasiamies, tohtori Pirkko K. Koskinen selvitteli taannoin Oy Veikkaus Ab:ssä tapahtunutta seksuaalista häirintää. Selvitys johti toimitusjohtaja Matti Ahteen potkuihin.
- Siitä jutusta tuli valtava julkinen ryöppy, joka ohitti kaikki ennakkoarvioni, Koskinen naurahti.

Reijo Holopainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Seksuaalirikoksesta epäilty valmentaja löytyi kuolleena sellistä

• Pohjanlahdelta löytyi upotettu konjakkilaiva
• Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi
• Kreikkaan vaaditaan uusia vaaleja
• Putkirikko toi pienen järven Sörnäisten rantatielle – katso video