Lue uutinen mobiilisivustolla

Tietosuojavaltuutetun toimisto opt-inin kannalla

29.4.2002 07:47 Tietosuojavaltuutetun toimiston ylitarkastaja Heikki Partanen peräänkuuluttaa selkeyttä sähköisen tietosuojan lainsäädäntöön. ICC:n ja SML:n järjestämässä seminaarissa puhunut Partanen esittää valvovan viranomaisen näkökulman.

- Uudet viestintävälineet pitäisi rauhoittaa siihen toimintaan, johon kuluttajat itse haluavat niitä käyttää. Näin opt-in eli suostumukseen perustuva tapa on Tietosuojavaltuutetun toimiston preferenssi.

- Joko suostumus eli opt-in tai kielto-oikeus eli opt-out. Ei kuitenkaan molempia sekaisin, huomauttaa Partanen.

Partasen mielestä suostumus on järkevä tapa myös taloudellisuuden takia. Varovaisuus on hänen mielestään suositeltavaa myös siksi, ettei uusia medioita leimata "hömppäkanaviksi".

- Eivätkö kaikki one-to-one -markkinoinnin gurut sitä paitsi puhu tarkan kohdistettavuuden puolesta, joka edellyttäisi entistä enemmän asiakkaan kuulemista ja välittömämpää vuorovaikutusta. Spammaus kohdistamattomana massajakeluna näyttäisi olevan kaukana siitä mihin suoramarkkinoinnissa pyritään, Partanen heittää.

Mikä on spammia?

Suomessa spammivalitusten käsittely kuuluu Tietosuojavaltuutetun toimiston toimialaan. Valitukset käsitellään käyttämällä tsekkauslistaa, jossa ensin määritellään viestin lähettäjä ja onko viesti "ei-toivottua kaupallista viestintää".

Onko vastaanottaja kuluttajan asemassa ja onko kyseessä automatisoitu viesti, kuten myös suostumuksen olemassaolo ja yhteystietojen hankintatapa tarkastetaan. Jos viesti ja sen lähettäjä ovat ulkomaisia, asia jää sikseen. Suomalaiset tutkitaan ja käsitellään suomalaisen lainsäädännön mukaisesti.

Sanahirviön "ei-toivottu kaupallinen viestintä" tulkinta pistää lainvalvojankin aprikoimaan:

- Ei-toivottavuus näyttää kovin subjektiiviselta käsitteeltä. Ehkä selkeämpi käsite on ilman pyyntöä tapahtuva viestintä. Mitä voisi olla toivottu viestintä, mistä sitä tietää ennen kuin siihen perehtyy, Partanen pohdiskelee.

Teletoiminnan tietosuojadirektiivistä väännetään parhaillaan EU-tason lainsäädäntöä, joka määrittää Suomenkin tulevan lainsäädännön sisältöä. Televiestinnän tietoturvallisuutta ja tietosuojaa säännellään Suomessa nykyisin tusinan eri lain kautta, alkaen perustuslaista.

Paljon puhuttu välineneutraalius ei Partasen mielestä ole teletoiminnan tietosuojassa mahdollista - sehän on laki, jossa nimenomaan säädellään välinettä.

Leena Aavameri toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Saksalaisen teinitytön väitetään olleen kahdeksan vuotta orjana Bosniassa

• Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan
• Ankara kuivuus kurittaa Pohjois-Koreaa
• Urhea kulkukoira seurasi pyöräilijöitä Kiinasta vuorten yli Tiibetiin
• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen