Lue uutinen mobiilisivustolla

Sasi tyrmää verohelpotukset digisovittimissa

2.5.2002 16:26 Viestintäpolitiikalla tehdään liiketoiminta mahdolliseksi ja edistetään hyvien sisältöjen tarjontaa. Viestintäpolitiikka on kuitenkin teknologisesti neutraalia. Vaatimus korostuu, kun verkot konvergoituvat. Digitaalista televisiota ei voida suosia kilpailevien teknologioiden kustannuksella., kertoi ministeri Kimmo Sasi torstaina Helsingissä.

Sasin mukaan valtion rooliin ei kuulu subventioin tai esimerkiksi veropoliittisin toimin tukea digitaalisten televisiovastaanottimien leviämistä tai ohjelmistojen jakelua. Hän selvittää, että tukea eivät saa muutkaan viestintälaitteet kuten kännykät tai tietokoneet.

- Haluan tässä yhteydessä tehdä aivan selväksi, että vastaanotinten hankintaa ei subventoida valtion varoin eikä niiden leviämistä tueta esimerkiksi verovähennyksillä.

Ministeri sanoo kuitenkin, että hallitus voi monin tavoin luoda edellytyksiä digitaalisen television menestykselle.

- Ensinnäkin valtio luo hyvää eurooppalaista ja kansallista lainsäädäntöä, jonka puitteissa hyviä palveluita voidaan tarjota ja käyttää. Toiseksi hallitus edistää toimilupapolitiikalla monipuolista ja kiinnostavaa ohjelmatarjontaa. Valtiolla on kolmas roolinsa hallintotoiminnassa, jossa se huolehtii kilpailun toimimisesta ja tukee toimijoiden omaehtoista yhteistyötä niin pitkälti kuin hallinnon neutraalisuus sen sallii. Vielä on syytä mainita valtion neljäs rooli: valtiolla on useitakin ohjelmia sisältötuotannon edistämiseksi ja tutkimus- ja kehityshankkeita, joilla uusien palvelujen leviämistä edistetään.

Alennuksia esitetty

Viestintämarkkinalainsäädännön uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa kaupallisille televisioyhtiöille on esitetty alennusta analogisten lähetysten toimilupamaksuihin sekä vapautusta digitaalisten lähetysten toimilupamaksuista täksi vuosikymmeneksi.

- Esitys on eduskunnan käsiteltävänä. Toteutuessaan se merkitsee yli 25 miljoonan euron vuotuista helpotusta kaupallisille televisioille. Tarkoitus on panna laki voimaan jo 1.7. lukien. Se on erittäin merkittävä huojennus eikä sellaista ole alalla aiemmin nähty. Tämän vaalikauden aikana ei enää tehdä lisäesitystä kaupallisten televisioyhtiöiden toimilupamaksujen alentamisesta.

- Toimilupamaksujen puolittaminen merkitsee luonnollisesti Yleisradion tulojen vähenemistä. Tämän johdosta on ehdotettu korotettavaksi televisiomaksuja vuoden 2004 alusta. Tällä vaalikaudella televisiomaksuja ei kuitenkaan koroteta. Asia tulee ajankohtaiseksi vuonna 2003.

Hallitus asetti vuonna 1999 tavoitteekseen lopettaa analogiset lähetykset vuoden 2006 lopussa, kun nykyiset analogiset toimiluvat päättyvät. Sasin mukaan linjausta ei ole tässä vaiheessa syytä muuttaa.

Uudet kanavat

Viestintämarkkinalain hyväksymisen jälkeen hakuun pannaan kolme uutta valtakunnallista digitaalista TV-ohjelmistolupaa. Luvat voidaan haluttaessa pilkkoa myös alueellisiin osiin. Hallituksen linjauksen mukaan toimiluvat annetaan ensisijaisesti yleisöä kiinnostaville teemakanaville.

- Hyvien kotimaisten hakijoiden lisäksi toivomme ulkomaisia hakijoita. Myös lupaehtoja arvioidaan uudestaan ja tarpeelliset muutokset tehdään voimassa oleviinkin toimilupiin. Televisioverkkojen valtakunnallisesta kattavuusvelvoitteesta ei kuitenkaan luovuta.

Ministerin mukaan haettavaksi julistetaan myös lailla luotavat uutuudet, kolme TV-verkkolupaa ja kaksi radioverkkolupaa. Toimiluvat myönnetään kilpailua edistäen ja nykyisten toimilupien datasiirtoa koskevat rajoitukset eli ns. 15 prosentin sääntö poistetaan. Neljättä digitaalista TV-verkkolupaa ei nyt julisteta haettavaksi.
- Verkko varataan datasiirron tuleviin tarpeisiin. Matkaviestinnän ja digitaalisen television teknologioiden lähentymistä seurataan. Sellaisia ohjelmistolupia ei myönnetä, jotka vaarantaisivat mahdollisuuden käyttää verkkoa mielekkäästi mobiileihin digitaalitelevisiopalveluihin. Jos uusien sovellutusten käyttöönotto viivästyy, taajuuksia voidaan tilapäisesti käyttää muuhun toimintaan kysynnän mukaan.

Luvat myönnetään alkusyksystä.

Hallituksen esitys viestintämarkkinalainsäädännön II vaiheeksi annetaan 30. elokuuta mennessä. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on edelleen edistää digitaalisen television toimintamahdollisuuksia.

- Yksi keskeinen yksityiskohta liittyy Yleisradio Oy:n harjoittaman julkisen palvelun määrittelyyn, josta on tänä keväänä puhuttu paljon. Yleisradion toiminnan läpinäkyvyyttä parannetaan. Lailla on tarkoitus velvoittaa Yleisradio antamaan julkisen palvelun kertomus eduskunnalle (ns. sisältökertomus) sekä Viestintävirastolle (laillisuuskertomus).

Viestintälainsäädännön kolmaskin vaihe tulee Sasin mukaan aikanaan näköpiiriin. Liikenne- ja viestintäministeriö seuraa viestintämarkkinoiden kehitystä ja varautuu arvioimaan lähivuosina lainsäädännön toimivuutta.

- Ajankohtaisiksi kysymyksiksi noussevat ainakin ohjelmiston määrittely, televisio- ja radiotoiminnan toimilupamenettelyn kehittäminen tai jossain vaiheessa jopa siitä luopumisen mahdollisuus sekä julkisen palvelun televisio- ja radiotoiminnan sisältö. Olen vakuuttunut, että myös julkisen palvelun rahoituskysymys noussee esiin viimeistään tämän vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Samoja aiheita käsitellään varmasti myös eurooppalaisessa keskustelussa.

Vastaanottimista puuetta

Valtioneuvosto myönsi toimiluvat digitaaliseen televisiotoimintaan 23.6.1999. Luvan sai kahdeksan televisio-ohjelmistoa kahteen kanavanippuun, ja samassa yhteydessä varattiin yksi kanavanippu Yleisradion käyttöön. Toiminta alkoi 27.8.2001, minkä jälkeen kolme yritystä on luopunut luvasta.

Digitaalisen TV:n alkutaivalta on Sasin mukaan leimannut vastaanotinten puute ja epävarmuus niiden tulosta markkinoille.

- Nyt Suomessa on noin 25.000 digisovitinta, joilla maanpäälliset digitaaliset TV-kanavat ovat kuluttajien nähtävissä. Se on noin yksi prosentti TV-vastaanottimista. Sinänsä luku ei ole erityisen pieni, jos sitä verrataan vauhtiin, jolla uudet laitteet yleensä lähtevät leviämään kotitalouksiin. Eivät kännykätkään 1980-luvulla ilmestyneet vuodessa jokaiseen taskuun.

Sasi tähdentää, että digitaalisen TV:n tarjonta on vasta kehityksensä alkuvaiheessa.

- Kun lisää hyvää sisältöä tulee, laitteetkin yleistyvät nopeasti. Asianhan voi nähdä niinkin, että digisovittimella kuluttaja saa parin sadan euron kertamaksulla useita lisäkanavia. Kysyntä kasvaa varmasti, kun tarjolla on hyvää sisältöä.

Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Saksalaisen teinitytön väitetään olleen kahdeksan vuotta orjana Bosniassa

• Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan
• Ankara kuivuus kurittaa Pohjois-Koreaa
• Urhea kulkukoira seurasi pyöräilijöitä Kiinasta vuorten yli Tiibetiin
• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen