Lue uutinen mobiilisivustolla

FiCom siirtäisi valtaa Viestintävirastolta ministeriölle

30.5.2002 11:50 Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry:n mielestö valmisteilla oleva viestintämarkkinalaki selkeyttää tietoliikennealan lainsäädäntöä huomattavasti. Lakiin ollaan tosin tuomassa toimialan kehittymisen kannalta kielteisiäkin asioita. Esitys tulee eduskunnan käsiteltäväksi lausuntokierroksen jälkeen syksyllä 2002.

Viestintämarkkinalailla Euroopan unionin viestintädirektiivien säädökset siirretään kansalliseen lainsäädäntöön, ja kilpailuoikeudelliset periaatteet sisällytetään viestintämarkkinalakiin direktiivipaketin edellyttämällä tavalla.

Direktiivin mukaan kansallisen sääntelyviranomaisen on määriteltävä merkitykselliset tietoliikennemarkkinat ja tutkittava markkina-analyysillä, toimiiko markkinoilla kilpailu. Jos kilpailu ei toimi, sääntelyviranomaisen on nimettävä yksi tai useampi tietoliikenneyritys huomattavan markkinavoiman yritykseksi ja asetettava sille ne velvoitteet, jotka ovat tarpeen kilpailun edistämiseksi pitkällä aikavälillä.

Suomessa näitä päätöksiä tekeväksi viranomaiseksi on valittu Viestintävirasto, ja sen toimivaltuudet tulevat viestintämarkkinalakiesityksen mukaan olemaan erittäin laajat. Moni lakiesityksen pykälä alkaa "Viestintävirasto voi päätöksellään asettaa/määrätä.". Tämä voi hämärtää rajaa norminantovaltuuksien sekä normien toimeenpanemisen ja valvonnan välillä.

FiCom esittää harkittavaksi, että merkityksellisten markkinoiden määrittely siirrettäisiin liikenne- ja viestintäministeriön tehtäväksi. Viestintäviraston tehtäväksi jäisi silloin määritetyn markkinan analysointi, huomattavan markkinavoiman yrityksen nimeäminen ja velvollisuuksien asettaminen.

- Kun Viestintävirasto määrää yrityksille velvoitteita, tulee tavoitteena aina olla minimisääntely. Asetettavien velvoitteiden täytyy olla ilmeisen tarpeellisia, FiComin toimitusjohtaja Reijo Svento muistuttaa.

Alan toimijoita on kuultava

Lakiesityksessä tulisi nykyistä enemmän korostaa viestintädirektiivien periaatteita. Muiden muassa alan toimijoiden kuuleminen on direktiivien keskeinen henki ja perusta sääntelyn harmonisoimiselle.

Sääntelyviranomaisia velvoitetaan kuulemaan alan toimijoita jo varhaisessa päätöksentekovaiheessa. FiComin mukaan tämä konsultaatio edellyttää nykyiseen lakiesitykseen kirjoitettua tekstiä aktiivisempaa otetta. Ehdotetun lakiesityksen 118 §:n sanamuoto ja perustelut ovat tällä hetkellä liian laimeat: "Jos Viestintäviraston päätöksellä on huomattava vaikutus viestintämarkkinoihin, sen on varattava teleyrityksiä ja käyttäjiä edustaville tahoille tilaisuus esittää käsityksensä päätös-ehdotuksesta." ja "Kuulemisvelvollisuus täyttyy pelkästään sillä, että kuultaville varataan tilaisuus esittää näkemyksensä asiasta."

Seuraamusmaksu ylimääräinen rasite

Viestintämarkkinalakiin ollaan esittämässä pykälää seuraamusmaksusta. Maksu on rangaistus, joka voidaan asettaa tämän lain vastaisesti toimivalle yritykselle. Seuraamusmaksu on vähintään tuhat euroa ja enintään miljoona euroa. Jos teolla katsotaan olevan huomattava vaikutus markkinoihin, maksu voi olla enintään 5 prosenttia yrityksen liikevaihdosta.

FiCom vastustaa uuden seuraamusmaksun säätämistä, eivätkä direktiivitkään maksua edellytä.

- Seuraamusmaksu olisi uusi sanktio ja mahdollinen maksurasite tietoliikennealalle. Nykyinen sanktio- ja täytäntöönpanojärjestelmä on riittävän tehokas erityisesti, kun otetaan huomioon sekä telemarkkinalain uhkasakkomahdollisuus että kilpailunrajoituslain yleinen seuraamusjärjestelmä, Svento sanoo.

- Ennen kuin kehitetään uusia rangaistustapoja, tulisi nykyisten olla käytössä. Uhkasakkomahdollisuutta ei ole käytetty vielä kertaakaan sen voimassaoloaikana.

Vaikutukset tietoliikenneyritysten toimintaan

Nykyisen telemarkkinalain piirissä olevien yritysten kokemat vaikutukset riippuvat hyvin paljon siitä, miten Viestintävirasto tulee toimivaltuuksiaan käyttämään.

Jatkossakin toimilupa tarvittaisiin vain matkaviestinverkkoihin ja digitaalisen television verkkolupaan. Kaikki muut tietoliikenneyritykset tekisivät teletoimintailmoituksen, minkä tarkoituksena on helpottaa Viestintäviraston valvontatehtäviä.

Olennainen muutos nykytilanteeseen on, että viestintämarkkinalain soveltamisala laajenee muun muassa internetpalveluntarjoajiin, numerotiedustelu- ja puhelinluettelopalvelun tarjoajiin sekä televisioyhtiöihin. Tietoliikennealalle tuo helpotusta, että ilmoitusvelvollisia ja valvontamaksun maksajia tulee lisää. Niille yrityksille, jotka vasta nyt luetaan tietoliikenneyrityksiksi, saattaa tulla yllättäviä velvoitteita.

- Uusi lainsäädäntö antaa kuitenkin mahdollisuuden hyvään ja joustavaan sekä Euroopan talousalueella entistä harmonisoidumpaan sääntelyyn sekä mahdollisuuden purkaa erityissääntelyä heti, kun kilpailu toimii. Käykö näin, sen aika näyttää. Sillä välin on varauduttava muutamaan taka-askeleeseen alan sääntelyn liberalisoinnissa, Svento varoittaa.

Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Saksalaisen teinitytön väitetään olleen kahdeksan vuotta orjana Bosniassa

• Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan
• Ankara kuivuus kurittaa Pohjois-Koreaa
• Urhea kulkukoira seurasi pyöräilijöitä Kiinasta vuorten yli Tiibetiin
• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen