Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Sähköisen suoramarkkinoinnin ja asiakassuhdeviestinnän rajanvetoa:

Milloin sähköinen viestintä on markkinointia?

28.8.2002 15:24 Sähköpostilla ja tekstiviestinä toteutettu suoramarkkinointi kuluttajille edellyttää nykyisen lainsäädännön mukaan kuluttajan etukäteisen suostumuksen. Tulkinta alkaakin siitä, milloin kysymyksessä on suostumuksen vaativa suoramarkkinointi ja milloin ilman suostumusta toteutettava asiakassuhdeviestintä.

Teletoiminnan tietosuojalaki kieltää suoramarkkinoinnin kuluttajille ilman etukäteistä suostumusta, kun taas asiakassuhdeviestintä ei ennakkosuostumusta edellyttäisi.

- Asiakkaan suostumus voidaan pyytää myös sähköpostilla tai tekstiviestinä, mutta pyynnössä ei saa olla minkäänlaista markkinointia, kertoo Suomen Suoramarkkinointiliiton (SSML) varatoimitusjohtaja Timo Lappi (VT).

Suomen Suoramarkkinointiliitto ry.: timolappi
Missä sitten menee suoramarkkinoinnin ja asiakassuhdeviestinnän raja? Lapin mielestä esimerkiksi lehden jatkotilaus, huoltopalveluiden tarjoaminen ja päättyvän määräaikaisen sijoituksen uusiminen tai lennon viivästymisestä ilmoittaminen on asiakassuhdeviestintää.

Lainlaatija ei halua vielä ottaa kantaa keskusteluun rajanvedosta.

Sääntely muuttumassa

EU hyväksyi sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin heinäkuussa. Direktiivi sopeutetaan suomalaiseen lainsäädäntöön 31.10.2003 mennessä. Liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Juhapekka Ristola sanoo, että lain valmistelua varten on perustettu työryhmiä ja laki valmistunee säädetyssä ajassa.

Liikenne- ja viestintäministeriö: juhapekkaristola
- Ei-toivotun viestinnän asema oli hyvin kiistanalainen direktiivin valmistelussa, joten perusteellinen kansallinen keskustelu on tarpeen, Ristola toteaa.

Direktiivi lähtee siitä, että kuluttajia sähköisesti lähestyttäessä tarvitaan pääsääntöisesti etukäteinen suostumus. Poikkeuksena on sähköpostimarkkinointi, jossa yritys on saanut asiakkaan sähköpostiosoitteen asiakkaalta tuotteen tai palvelun oston yhteydessä.

- Tällaisessa tilanteessa yritys voisi markkinoida asiakkaalle samanlaisia tuotteita ja palveluita ilman tämän etukäteistä suostumusta. Lisäedellytyksenä on, että asiakkaalle pitää antaa jo tietojen keräämisen yhteydessä ja jokaisessa sähköpostitse lähetetyssä markkinointiviestissä mahdollisuus maksutta kieltää markkinointi, sanoo Lappi.

- Suurissa EU-maissa sähköpostimarkkinointi herättää mobiilimarkkinointia enemmän intohimoja. Direktiivi on hieman ongelmallinen, koska sähköposti- ja tekstiviestimarkkinointia kohdellaan eri tavalla, Lappi toteaa.

Jutun kirjoitti: Leena Aavameri

Leena Aavameri

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Opetushallitus: sähköinen tunnistus menestys yhteishaussa

28.05.2007 Sähköistä tunnistamista ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteishaussa pilotoitiin hyvin tuloksin tänä keväänä, Opetushallitus arvioi.


Kolme vuotta sitten

Enisa haluaa kestävämmän internetin

28.05.2009 Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto Enisa toivoo tietoverkoista nykyistä sietokykyisempiä esimerkiksi hyökkäyksiä vastaan ja arvioi kolmea uutta teknologiaa tilanteen parantamiseksi.

.