Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Ei sisäistä kilpailevaa uutistoimistoa

Yle ei luovu kokonaan STT:stä

11.9.2002 13:04 Yleisradio laittaa uutisten vastaanoton uusiin kuosiin. Ylen strategioista vastaavan johtajan Jyrki Pakarisen mukaan mitään sisäistä uutistoimistoa ei perusteta, mutta STT:n koko palvelua ei haluta tulevaisuudessa käyttää. Osa Suomen Tietotoimiston tarjonnasta halutaan kuitenkin pitää.

Pakarisen mukaan Ylen oma uutistoimisto on terminä epäonnistunut. Se ei ole käsitteellisesti oikea ilmaus. Kyse on sähköisten uutisten vastaanottamisesta ja käsittelystä Yleisradion välineisiin sopivaan muotoon.

- STT on lähinnä printtitoimisto, ja sen uutiset on tehty ensisijaisesti lehdille, ei radiolle tai televisiolle. Sanoisin, että Yleisradion nykyinen STT-sopimus kaikessa kattavuudessaan ei ole enää riittävä meille. On kuitenkin lukuisia uutistoiminnan osa-alueita. joissa haluamme jatkaa yhteistyötä STT:n kanssa. Sen tulisi räätälöidä enemmän palvelujaan välineiden mukaan, ja olen kuullut, että STT olisikin sellaiseen suuntaan menossa.

Strategiajohtaja antaa ymmärtää, että Ylen osaamiskeskukset taipuvat hyvin vastaamaan uutistoiminnan uusiin haasteisiin, vaikka organisaatioiden tasolle ei asiaa ole vielä viety.

Asteittain eteenpäin

- Selvää on, että lähdemme kehittämään yhteistä uutisten vastaanottoa eri välineisiin. Viisasta on mennä asteittain siihen. Teoriassa koko uutistoiminta voisi toimia yhdessä. Uutisten ja taustoituksen ero on myös veteen piirretty viiva. Nyt on tarkoitus katsoa, miten ajankohtaistoimitukset voisivat toimia tässä yhteisessä kuviossa. Resurssit lähivuosina ovat sitä kertaluokkaa mitä nykyisinkin. Niillä pitää tulla toimeen.

Hänen mukaansa uutistoiminnan resurssien yhdistämistä on kokeilut Ylen alueuutisissa.

- Siellä toimittaja juttua tehdessään versioi sen tv:lle, radiolle, verkkoon tai mobiilipalveluihin. Siitä on saatu hyviä kokemuksia, vaikka alussa vastustus oli kovaa.

Yle yhdisti ensin tv:n eri kanavien toimituksia eri alojen osaamiskeskukseen, jotka tekevät työtä kanavariippumattomasti. Nyt samaa ajattelua on tuotu suomenkieliseen radioon, jossa käydään asiaan liittyen yt-keskusteluja.

Strategiajohtaja selvittää, että uutistoiminnassa keski-ikä on 47 vuoden paikkeilla. Ylestä lähtee eläkkeelle vuoteen 2005 mennessä 400 ihmistä, ja tahti jatkuu samanlaisena senkin jälkeen.

- Se antaa meille mahdollisuuden toimia entistä joustavammin.

Ei enää konvergenssia

Pakarinen korostaa myös Ylen jakeluteiden moninaistumista. Työryhmät pohtivat parhaillaan Yleisradion osallistumista mobiilisältöihin, internetiin ja satelliittijakeluun.

- Vielä kaksi vuotta sitten puhuttiin konvergenssista, yhtenäistymisestä, jonka seurauksena kaikki piti saada samasta paikasta. Niin ei kuitenkaan ole nyt tapahtunut, vaan kehitys on mennyt päinvastaiseen suuntaan, divergenssiin. Televisio pysyy televisiona ja internet internetinä. Tosin niillä on yhteisiä tekijöitä, mutta eri välineet jatkavat itsenäistä olemassaoloaan.

Pakarisen mukaan uusissa palveluissa yleisö päättää, mitä otetaan käyttöön ja mitä ei.

- Yle on Public Service -yhtiö. Meidän täytyy tarjota sisältöjä välineriippumattomasti. Ihmiset voivat kohdata meidät mobiilista ja tietysti internetissä. Nyt ei myöskään ole lainsäädännöllisiä esteitä lisäpalvelujen mahdolliselle maksullisuudelle.

Yleisradio on ollut mukana kokeilemassa rahastusta satelliittipohjaisilla TV Finland -lähetyksillään. Ulkosuomalaisille tarkoitettu ohjelma ei aukea ilman älykorttia ja kuukausimaksuja. Samanlaista järjestelmää voisi kokeilla myös Ylen lähetyksiin Suomessa.

Pakarisen mukaan lähetysten maksullisuudesta ei ole suunnitelmia. Yle haluaa hänen mukaansa olla kaikissa jakeluteissä, joten voi olla mahdollista, että yrityksen digitaaliset kanavat näkyvät myös kotimaisten satelliittiijärjestelmien käyttäjille.

Mhp vasta keväällä

Pakarisen mukaan Yle on valmistautunut hyvin tuleviin vuorovaikutteisiin mhp-palveluihin. Yritys testaa niitä parhaillaan, mutta käyttöön ne tulevat strategiajohtajan mukaan vasta keväällä.

Ensi vaiheessa Yle tarjoaa mhp-laitteiden kautta supertekstitelevisiota ja elektronista ohjelmaopasta.

- Sitten kun laitemarkkinat ovat kypsät, meillä on valmiuksia tulla markkinoille omilla palveluillamme. Olemme ohjelmayhtiö, ja vaikutusmahdollisuutemme laitemarkkinoilla ovat rajalliset. Yle on kuitenkin aktiivien digitaalimaailmassa, ja meillä pääpaino on maanpäällisessä ijakelussa, koska siellä verkko on jo valmis ja pienin investoinnein muutettavissa digikelpoiseksi.

Jutun kirjoitti: Kalevi Nikulainen

Kalevi Nikulainen

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Nero polttaa Linuxissa blu-ray ja hd dvd -levyjä

28.05.2007 Saksalainen Nero -poltto-ohjelmasta tunnettu Nero Ag julkisti uuden version poltto-ohjelmansa Linux-versiosta. Uusi Nero Linux 3 tarjoaa tuen muun muassa blu-ray ja hd dvd-levyjen polttoon sekä tuen 64-bittisille x86-koneille.


Kolme vuotta sitten

Zune HD pelaa yhteen Xbox Liven kanssa

28.05.2009 Teräväpiirtovideo ja yhteenkytkentä Xbox Liven kanssa ovat uuden Zune HD:n houkuttimia.

.