Lue uutinen mobiilisivustolla

Inhimillisyyden hiipuva sivuosa hirvittää virtuaalipelien maailmaa tutkinutta

24.10.2002 15:25 Tv-median, tietokonepelien ja chat-todellisuuden vaikutusten tutkiminen on nostanut esille huolestuttavia eettisiä kysymyksiä. Yksi niistä on yksilön sosiaalisen kehityksen rampaantuminen keinotodellisuuden tunteita turruttavasta vaikutuksesta.
- Kun inhimillinen tunnereaktio hiipuu toistojen myötä, kokemuksiin saatetaan hakea entistä voimakkaammista ärsykkeistä, toteaa mediapsykologiasta väitellyt psykologian tohtori Anu Mustonen Jyväskylän yliopistosta.

Väitöskirjansa televisioväkivallasta tehnyt Mustonen kirjoittaa parhaillaan eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle selvitystä tietotekniikan mahdollisista vaaroista ja riskeistä sekä aikuisten kasvatuskäyttöön soveltuvista kontrollimenetelmistä. Selvitys valmistuu vuodenvaihteessa.

Mustosen selvitystyö ei ole seurausta Vantaan Myyrmannin hirmuteosta, jonka taustatekijöistä puhuttaessa spekuloidaan uusmedian roolia. Se on vanhempaa perua.

Luvassa ei liene kuitenkaan aivan valiokunnissa totutun kaltaista hampaatonta kapulakieltä.
Median riskit ovat näkyvästi esillä.

"?Sosiaalisia ongelmia paetaan koneiden maailmaan"?

Mustonen puhuu vieraantumisesta arkitodellisuudesta, kun arjen arkisista harmeista, pettymyksistä ja epäonnistumisista eristytään ainaisten voittojen epätoteen maailmaan. Useat osatekijät yhdessä syövät perustan inhimillisen empatian tuntemukselta ja kyvyltä asettua toisen ihmisen asemaan.

- Tämä vaikutus on kehämäinen. Sosiaaliset ongelmia paetaan koneiden maailmaan, joka on palkitseva. Oikeassa elämässä tarvittavia sosiaalisia taitojen kehittäminen sivuutetaan. Elämyksellisyydessä voi mennä fakta ja fiktio sekaisin samalla, kun turtuminen ja epäempaattisuus valtaavat tilaa. Se luo pohjan kylmäverisiin tekoihin, Mustonen sanoo.

- Tyydyttäviä vuorovaikutustaitoja ei voi oppia peleissä ja internetissä, vaan oikeassa elämässä, oikeiden ihmisten kanssa, Mustonen huomauttaa.

Tv-väkivalta pudotti auttamishalua

Mustosen näkemys varsinkin virtuaalisesta pelitodellisuudesta on kriittinen. Hän ei kaihda verrata interaktiivisia pc-tietokonepelejä televisioon, jonka vaikutus on passivoiva. Kun taas pelissä lapsi on aktiivinen toimija, joka painaa aseen liipasinta.

Jyväskylän yliopistossa on valmisteilla Tarja Salokosken pro gradu –tutkielma tietokonepeleistä. Tämän selvityksen mukaan tarjolla olevista verkkopeleistä 80 prosenttia välivaltaisia.

Jo yksisuuntainen tv-väkivalta todettiin amerikkalaistutkimuksissa niin altistavaksi, että se johti tutkimuseettisiin ongelmiin (Drabman & Thomas), ja tutkimukset lopetettiin epäeettisinä.

Tutkimuksissa havaittiin että tv-väkivallalle altistuneilta koehenkilöistä hiipui empatiankyky. Nämä koehenkilöt eivät olleet enää auttamishaluisia. Sen pidemmälle tutkimuksissa ei menty eettisistä syistä.

Pelaaja purkaa aggressioitaan

Tv-väkivaltatutkimusten pohjalta arvioiden pelien vuorovaikutteinen väkivaltainen toiminta voisi olla vielä haitallisempaa, koska se perustuu tappamiseen virtuaaliseen simulointiin.

Tosi asiassa tutkimustulokset ovat tältä osin ristiriitaisia. Toiminta vapauttaa mielen aggressioita, niin että pelaajalla aggressiotasot ainakin hetkellisesti ovat alempana kuin väkivallan passiivisella tuijottajalla.

- Näistä on kuitenkin sellaista näyttöä, että väkivaltaan ja elämyksiin turtuminen mahdollistaa kylmäveriset teot, Mustonen sanoo.

Virtuaalimaailma on voimakas kokemus ihmiselle. Se voi höllentää itsekontrollin pidäkkeitä, jolloin aggressiivisuudesta tulee hyväksytty tapa ratkoa ongelma. Myös tämän väittämän taustalle on olemassa vahva
tutkimusnäyttö, esimerkiksi Griffiths & Shuckford, 1989.

Virtuaalisuus voi rikastaa elämää
- mutta myös elättää valhetta

Myös nettikeskustelujen osalta Mustosen filosofia kulkee sitä rataa, että virtuaalinen elämä voi olla este todellisessa elämässä tarvittavien vuorovaikutustaitojen kehittymiselle.

Internetin foorumeita Mustonen arvioi kaksiteräisen miekan tyyliin. Nettikeskustelujen kautta terve ihminen voi rikastaa omaa elämäänsä, löytää tieto, harrasteita ja kaltaisiaan eripuolilta maailmaa, mutta foorumeilla on vastapuolensa.


Myös elämästä vierottuneet voivat siellä kohdata, ja ryhtyä viljelemään sairaalloisia ideoita. Myyrmannin räjäytyksen tutikinnassa aihetodisteena esitetty Kotikemian forum ei ole kaukaa haettu esimerkki tästä kontekstista ja asiayhteydestä.

Mustonen huomauttaa, että erilaisissa addiktio ja mediariippuvuus -tutkimuksissa verkon kautta kohtaavat sosiaaliset suhteet on todettu addiktioiviksi

- Vaikka internetin keskustelupalstat tuottavat paljon hyötyä ja iloa, voivat ne myös edustaa korvaavuutta sille, jos tosi elämä menee pieleen. Niissä virtuaalisuhteissa voi alkaa elää valhe-elämää, Mustonen sanoo.

TV:n ennakkosensuuria V-chip:llä ei esitetä

Mustonen käyttää eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle tekemässään selvityksessä apuna laajaa tausta-aineistoa. Esimerkiksi väkivaltaelokuvien osalta katselukielloilla (esim. K14) on todettu alkuperäistä tarkoitusta täysin päinvastainen vaikutus. Koodi ilmoittaa, että väkivallannälkäinen ei turhaan istahda tv:n ääreen.

- Ikärajat ovat hyödyttömiä, ja ne tekevät kielletyn entistä houkuttavammaksi, Mustonen sanoo.

Uusi tutkimus osoittaa, että sisällöllinen kuvaus ja luokitus elokuvista on toimivampi kuin ikärajapohjainen kieltoluokittelu.
Mustosen mukaan samaa tekniikkaa voi sovittaa myös internet-sivuille, kun ne alkavat näkyvät televisiossa.

Valvontaa lasten television katseluun liittyvissä kysymyksissä halutaan siirtää vanhemmille, siitä asiantuntijat ovat samaa mieltä. Mutta niin kutsuttua V-chip-ratkaisua, jossa ikärajat lähetetään ohjelmasignaalin mukana tv-laitteen elektroniikan tunnistettaviksi, Mustonen ei kannata.

Euroopan parlamentin tv-direktiivimallissa edellytettäisiin, että uudet vastaanottimet varustetaan lisäelektroniikalla (V-chip), joka estää tiettyjen ohjelmien katselun vanhempien niin päättäessä. Esitys on nyt vastatuulessa, koska se lähentelee ennakkosensuuria.

V-chip on käytössä Yhdysvalloissa mutta seurantatutkimuksia sen toimivuudesta ei vielä ole.

Reijo Holopainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Saksalaisen teinitytön väitetään olleen kahdeksan vuotta orjana Bosniassa

• Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan
• Urhea kulkukoira seurasi pyöräilijöitä Kiinasta vuorten yli Tiibetiin
• Ankara kuivuus kurittaa Pohjois-Koreaa
• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen