Lue uutinen mobiilisivustolla

Tietoyhteiskuntakehitykseltä puuttuu johtaja

8.11.2002 15:10 Tietoyhteiskuntakehitykselle on kaivattu vastuullista johtajaa, joka hahmottaisi asian kokonaisuudessaan sekä kykenisi koordinoimaan poikkihallinnollista toimintaa. Samaan aikaan on olemassa visioiden tulva ja yhteisen vision puute. Korkeat poliittiset tavoitteet ja käytännön toiminta eivät kohtaa toisiaan. Hankkeita toteutetaan päällekkäisesti ja jopa ristiriitaisesti.

Näin totesi liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Juhani Korpelan puhuessaan perjantaina Novon 30-vuotisseminaarissa.

Hän viittasi ministeri Jouni Backmanin lokakuussa listaamiin ongelmiin, joita ovat: selkeä johtaja puuttuu, kilpailevien visioiden runsaus, politiikan ja hankkeiden heikko yhteys, yhteistyön ja koordinaation vähäisyys, ohjelmien toimeenpanon huono seuranta, hallinnon jähmeä rakenne ja toimintatapa, johdon ja henkilöstön osaamisvaje ja tekniset ja tietorakenteiden esteet.

- Tietoyhteiskuntakehityksessä voimme lukea itseämme maailman kärkimaihin ainakin niin kauan kuin puhumme lainsäädännöstä, Nokiasta, pankkipalveluista ja tietoturvallisuudesta. Myös laajakaistaverkkoja, internet-liittymiä ja kännyköitä meillä on runsaasti. Mutta kun alamme puhua tietotekniikan hyödyntämisestä yksityisen ja julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseen, sijoituksemme alkaa pudota.

Kansliapäällikkö toteaa, että eri viranomaiset ovat kehittäneet runsaasti omia verkkopalvelujaan. Monet virastot ja laitokset käyttävätkin hyvin edistyksellisellä tavalla tietotekniikkaa omassa toiminnassaan. Kuitenkaan tämä ei ole hänen mukaansa riittänyt nostamaan viime vuosien tuottavuuskehitystä positiiviseksi.

- Vielä huolestuttavampaa on se, että monet sellaiset hankkeet, joilla olisi laajempaa vaikutusta julkisen tai yksityisen sektorin tuottavuuteen ovat menestyneet vaatimattomasti tai suorastaan epäonnistuneet. Tunnetuin lienee terveydenhuollon Makropilotin epäonnistuminen. Myöskään opetusministeriön sisältötuotantohanke ei ole tuottanut odotettuja tuloksia.

Konkretia vaikeaa

Korpela korostaa, että tietoyhteiskuntakehityksestä on monenlaisia näkemyksiä. Konkreettisten hankkeiden toteutus on ollut paljon vaikeampaa. ICT-hankkeiden arviointiin, rahoitukseen ja toteutukseen ei ole syntynyt yhtenäistä prosessia.

- Nyt on päätetty uudenlaisesta menettelystä. Meneillään olevaan valtion vuosien 2004-2007 toiminta- ja taloussuunnitelmaprosessiin on lisätty kaikille ministeriöille vaatimus liittää suunnitelmaansa ehdotus lähivuosien verkkopalvelustrategiaksi. Tällöin jokainen ministeriö joutuu paneutumaan tietotekniikan soveltamisen nykytilaan, meneillään oleviin ja uusiin hankkeisiin, hankkeiden hyötyihin sekä kustannuksiin ja tekemään esityksensä etenemistavaksi.

- Tarkoituksena on, että nykyinen tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta käy vuoden vaihteen jälkeen ministeri Kimmo Sasin johdolla ehdotukset läpi ja arvioi tilannetta. Näin ensimmäisen kerran valtion tietotekniikkahankkeet tulevat systemaattisesti läpikäydyiksi. Osalla hankkeista on arvattavasti merkitystä myös kuntasektorin tai yksityisen sektorin kannalta. Tällä tavalla voidaan lisätä kehittämistoiminnan entistä jäntevämpää kohdentamista.

Politiikan ja hankkeiden yhteyttä parannetaan Korpelan mukaan ottamalla tietoyhteiskuntakehityksen prosessin edistäminen seuraavan hallituksen hankesalkkuun tärkeäksi painopistealueeksi. Hallinnon tehtäväksi jää päätösten valmistelu ja toimeenpano. Menestys jää riippumaan kyvystä toteuttaa onnistuneella tavalla konkreettiset hankkeet.

Kun hankkeet koskevat vain yhden viraston tai laitoksen jotain toimintoa, yhteistyökysymysten pitäisi olla hallittavissa. Todella haasteelliselta näyttää tilanne kunnallisissa palveluissa, esimerkiksi terveydenhuollossa.

Ei päätöstä analogialähetyksistä

Suomessa on keskusteltu siitä, tulisiko valtion päättää sopivasta ajankohdasta analogisista televisiolähetyksistä luopumiselle. Keskusteluissa on esitetty vuoden 2006 asettamista takarajaksi. Tuolloin päättyy voimassa olevien analogisten toimilupien toimilupakausi.

Liikenne- ja viestintäministeriö on kuitenkin Korpelan mukaan katsonut, ettei lopullista päätöstä analogisen televisiopalvelun sulkemisesta voida tehdä vielä tässä vaiheessa, vaan on odotettava siihen saakka, kun on saatu riittävästi kokemuksia digitaalisen televisiotoiminnan käynnistymisestä.

- Sen sijaan uusien sisältöjen kehittämiseen digitaaliseen televisioon tulisi panostaa jo nyt. Julkinen sektori voisi edistää omien palvelujensa esiin tuomista vuorovaikutteisilla sovellutuksilla, jolloin ne nykyisten palvelumuotojen lisäksi olisivat saatavilla sellaistenkin ihmisten kodeissa, joilla ei ole tietokonetta.

Liikenneministeriön asettama työryhmä selvittää parhaillaan neljännen digiverkon käyttöä ja erityisesti millaisia uusia sisältöpalveluja digitaalisen verkon kautta voitaisiin välittää, millaisia teknologioita siinä voitaisiin soveltaa ja miten verkkoa käytettäisiin.

Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Obama perääntyi ehkäisykiistassa

• Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi
• Kreikan pääministeri varoitti maksukyvyttömyyden johtavan kaaokseen
• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa