Lue uutinen mobiilisivustolla

Suostumus ja informointi avainasemassa sähköisessä kaupassa

27.11.2002 08:07 Sähköistä kuluttajakauppaa säännellään lukuisilla markkinoinnin, etämyynnin, tietosuojan ja sähköisen kaupan laeilla, direktiiveillä ja viranomaisohjeilla. Halusimme kerätä kokonaisuuden yksiin kansiin, kertoo Valitut Palat Oy:n lakiasiainjohtaja ja sääntötyöryhmässä mukana ollut Jari Klemetti käytännesääntöjen taustasta.

Uudet käytännesäännöt on hyväksytetty sekä kuluttaja-asiamiehellä että tietosuojavaltuutetulla ja ne ovat teknologianeutraalit.

Perinteinen puhelinmyynti ei kuitenkaan kuulu sääntöjen soveltamisalaan. Myös toimialakohtainen sääntely, esimerkiksi pankki- ja vakuutustoiminnassa jätettiin ulkopuolelle.

Uudet käytännesäännöt astuvat voimaan 1.12.1002 ja ne löytyvät osoitteesta http://www.ssml-fdma.fi/ohjeistuksia/Sahkulkaupelisaannot.shtml. Itsesääntelyohjeiston ovat rakentaneet yhteistyössä Suomen Suoramarkkinointiliitto (SSML), Keskuskauppakamari (KKK), Kaupan Keskusliitto (KKL) ja Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto (FiCom).

Asiakassuhdeviestintää vai markkinointia?

- Sähköisessä markkinoinnissa edellytyksenä on aina kuluttajan suostumus. Asiakassuhdeviestintä on kuitenkin rajattu suostumuksen ulkopuolelle. Markkinoinnin ja asiakassuhdeviestinnän rajanveto on kysymys, jossa elinkeinoelämän ja viranomaisten näkemykset eroavat toisistaan.

SSML:n mielestä esimerkiksi lennon myöhästymisestä tai määräaikaisen talletuksen päättymisestä ilmoittaminen on asiakassuhdeviestintää, kertoo Klemetti.

Kuluttajaviraston tulkinta on tiukempi: kaikki kaupalliseen toimintaan liittyvä sähköinen yhteydenpito on heidän mukaansa markkinointia. Kuluttajavirasto kielsi erästä yritystä informoimasta kanta-asiakkaitaan pistekertymävirheestä tekstiviestillä, koska kuluttajien suostumusta tekstiviestimarkkinointiin ei ollut.

Myös niin sanottu tiedonantovelvollisuus on haastava kohta käytännesäännöissä. Yrityksen vastuulla näet on, että kuluttaja saa tiedot muun muassa yrityksen ja valvontaviranomaisten yhteystiedoista, henkilötietojen käsittelystä, hintatiedoista ja peruuttamisoikeudesta. Tiedotettavaa siis riittää ja kunkin tiedon antamatta jättäminen on sanktioitu lainsäädännössä.

- Informointivelvollisuus perustuu useisiin eri säännöksiin, jotka ovat osin päällekkäisiä. Suunnittelutyö kannattaa tehdä hyvin. Toki kaikki vaadittavat tiedot voi lähettää vaikka yhdellä kertaa, mutta saattaa olla, ettei se ole kaupallisesti järkevää, Klemetti toteaa.

Lapset ja uudet mediat Kuluttajaviraston syyniin

Elinkeinoelämän järjestöt kehottavat yrityksiä käyttämään markkinoinnissa lapsille ja nuorille erityistä harkintaa. Markkinoinnin lisäksi myös sekä henkilötietojen kerääminen alaikäisiltä että sopimuksen teko ovat tarkkaan säänneltyjä.

- Iän selvittäminen on aiheellista, koska yritys kantaa riskin siitä, että alaikäisellä on oikeus hankkia tilaamansa tavara tai palvelu, varottaa Klemetti.

Kuluttaja-asiamies ja Kuluttajaviraston ylijohtaja Erik Mickwitz kertoo, että yksi Kuluttajaviraston painopisteistä vuodelle 2003 on ?lapset markkinoilla? ja samalla uudet mediat joutuvat viraston tarkkaan syyniin.

Mickwitzin mielestä on huolestuttavaa, että lasten sivustoilla tarjotaan sekaisin pelejä, kilpailuja ja mainontaa. ABC Interactiven tutkimuksen mukaan lasten verkkopalveluissa surfataan keskimäärin 32 minuutin sessioita.

Kielimuuri suojelee

- Kielimuuri onneksi suojelee vielä jonkin verran suomalaisia lapsia. Yleensä yhteydenotot Kuluttajavirastoon johtuvat pornosivustoista, joille lapset ovat eksyneet. Toki vastuu on viime kädessä lasten vanhemmilla, mutta ne lapset, jotka kaipaisivat eniten huolenpitoa, ovat usein vähiten valvottuja, Mickwitz toteaa.

Suomenruotsalaisten kansankäräjien eli Folktingetin pääsihteeriksi ensi vuoden alussa siirtyvä Mickwitz suhtautuu herkästi lapsia koskeviin asioihin. Hänen mielestään lapset tulee tutustuttaa ympäröivään yhteiskuntaan, muttei pelkästään kaupallisten tahojen välityksellä.

- Esimerkiksi opettajien arvovaltaa ei saa kaupallistaa. Kielsimme takavuosina muun muassa Koululainen-lehteä markkinoimasta julkaisua opettajien avulla, Mickwitz kertoo.

Klemetti ja Mickwitz puhuivat Suomen Suoramarkkinointiliiton lakiseminaarissa Helsingissä.

Leena Aavameri toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Saksalaisen teinitytön väitetään olleen kahdeksan vuotta orjana Bosniassa

• Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan
• Urhea kulkukoira seurasi pyöräilijöitä Kiinasta vuorten yli Tiibetiin
• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Ankara kuivuus kurittaa Pohjois-Koreaa