Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Media punnitsee seksibisnestä

Tyydyttääkö puutteesta puhuminen?

29.11.2002 07:23 Televisio on täynnä puhuvia päitä. Mitä mielenkiintoista on kasvottomassa ostajassa, joka käyttää rahojaan seksiin? Nimimerkin turvin kerrotaan arkisemmistakin asioista. Mutta puhuuko media tyydyttävästi oikeasta puutteesta?

Lausuntoautomaatteja on vaikea välttää, vaikka henkilökohtainen mediakulutus olisi valikoivaakin. Visuaalisen uutismedian kuvanälkä on loputon. Puhuvia päitä kaivataan - vaikka vain kertomaan, ettei kerrottavaa tai kommentointihaluja ole.

Päättömillekin ihmisille on tästä huolimatta yhä paikkansa mediassa, varsinkin televisiossa. Tunnettuja symboleita ovat ainakin katuvilinässä filmatut jalat. Oma uutiskuvamuistini liittää ne yleensä arvioihin tai laskelmiin siitä, millaisia seurauksia jostakin päätöksestä on veronmaksajille, palkansaajille ja kuluttajille. Olemmeko me poliittisten päätösten kohteet oikeastikin kasvottomia? Vai muistuttavatko kuvat puolihuomaamattomasti siitä, että jaloillakin voi sanoa sanottavansa – siis jopa äänestää, kuten sanonta kuuluu?

Päätön ostaja, me ja muut

Kasvottomuus puhutti myös Ajankohtaisen Kakkosen seksibisneskeskustelussa (TV2, 26.11.). Myyjiä nähtiin studiossakin, mutta seksipalveluja ostava tavallinen mies vain käveli toimittajan kanssa jollakin rannalla katsomatta kameraa silmiin. Miksi hänen kaltaisensa eivät tule studioon ja esiinny tunnistettavasti, jos he kerran puhuvat aivan normaalista kaupankäynnistä? Tätä kummasteli lähetyksessä muuan kansanedustaja, arvatenkin argumentointitarkoituksessa.

Miksi kukaan ei kysynyt, miksi valtaosa ihmisistä haluaa kirjoittaa nimimerkin suojassa vielä arkipäiväisemmistäkin asioista nettipalstoille tai lehtiin, tai vastata palautekyselyihin ja tutkimuksiin, joissa nimimerkki sallitaan muutenkin kuin poikkeustapauksissa?

Halu piiloutua nimimerkin turviin ei kai johdu siitä, että häpeäisimme itseämme tai mielipiteitämme. Arastelemme näkemystymme esittämistä. Pelkäämme vastapuolen heittämiä mätiä tomaatteja tai törkypostin tulvaa, vaikka emme sellaisia itse matkaan saattaisikaan. Yksinkertaisestihan me vain unohdamme, miten usein itse olemme "?joku muu"? jollekin toiselle. Ja se on sääli jo itseymmärrystäkin ajatellen!

Puutteenalaiset eivät pääse puhumaan

Jotakin olennaista unohtui myös tv-keskustelussa. Ihmiskaupan häpeällistä lähtökohtaa lähestyttiin, mutta perille ei päästy.
Keskustelijat vain mietittivät oudon hartaasti, onko vapaassa markkinataloudessa laillisen ammatin harjoittajalla oikeus myydä jatkossakin palvelujaan niin, ettei niiden ostajasta tehtäisi rikollista. Jos joku "iloalan" toimijoista ahkeroi oikeasti iloiten, mitäpä sitä kieltämään?

Ihmiskaupasta on sen sijaan ilo kaukana. Joillekin siihen suostuminen vaikuttaa ainoalta tavalta selvitä hengissä. Monilta arkinen selviytymiskamppailu vaatii niin paljon aikaa ja voimia, etteivät he ehdi hyvinvoivien tv-keskustelijoiden tavoin edes pohtia, onko ihmisellä oikeus tyydyttää kaikki haaveensa ja fantasiansa. Köyhyys on vain harvoille vapaaehtoinen valinta. Maailmassa - ja myös aivan lähellämme - on oikeaakin puutetta. Juuri tähän ei keskustelussa ehditty paneutua.

Kansainvälisesti katsoen rikollinen ja siksi kaikin tavoin vastustettava ihmiskauppa nousee pitkälti köyhyydestä ja valheellisista lupauksista, joiden varassa moni uskoo "helposti" kohentavansa omia ja läheistensä elinoloja. Toisilla on varaa ostaa, toisilla taas ei tunnu olevan varaa kieltäytyä houkuttelevista tarjouksista, jollaisia hyvinvointivaltioiden kansalaiset tekevät myös niin sanottuina seksituristeina. Heidän retkiään ei kai jatkossakaan kiellettäisi?

Köyhyys ei aja ihmisiä vain seksityöläisiksi. Monet maailman lapsistakin on pakotettu raatamaan elantonsa eteen. Kun kerran halutaan käyttää keskustelussa aktiivisesti sanaa ihmiskauppa, eikö mieliin olisi syytä iskostaa myös todellinen ongelma eikä vain eräs sen mediaseksikkäistä oireista? Epäoikeudenmukaisuuksien juurille kaivautuminen mainitaan kai mediankin aakkosissa ennen erotiikkaa ja irtopistejahtia, jollaisen merkkejä on syytä lukea etenkin poliitikkojen mediapuheista, varsinkin vaalikauden tässä vaiheessa.

Jutun kirjoitti: Mika Lahdensivu

Mika Lahdensivu

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Online-itsemurhasta ei syytetä ketään

28.05.2007 Maaliskuussa englantilainen 42-vuotias Kevin Whitrick teki itsemurhan muiden chattaajien seuratessa tapahtumaa. Nyt syyttäjä on kuitenkin todennut, ettei tapauksesta voida syyttää ketään.


Kolme vuotta sitten

Vantaa tippui verkosta

28.05.2009 Vantaan kaupunki joutui pettymään lupauksiin virtuaalipalvelinten suorituskyvystä, ja verkkosivut ovat olleet joko kokonaan alhaalla tai sitten hitaita. Korjausta yritetään lähipäivinä.

.