Lue uutinen mobiilisivustolla

Mitä maksaa neliömetri tahtotilaa?

3.1.2003 13:28 Tieto on kuulemma julkisen sektorin keskeinen sisältötuote. Syntyykö sen ohella myös sisältösivutuotteita? Ja onko tahtotila toimitilan virtuaaliversio?

Voiko sisältöteollistuneessa maassa kenenkään elämä olla tylsää tai olo tuntua tyhjältä? Se selvinnee meille lähivuosina.

Opetusministeriön koordinoima sisältötuotantotyöryhmä on kirjannut monia upeita tavoitteita raporttiinsa, jonka se luovutti pääministeri Paavo Lipposelle juuri ennen joulua. Suomen halutaan esimerkiksi nousevan sisältöalan johtavaksi Pohjoismaaksi.

Sisältötuotantoa – siis mitä?

Se, mitä sisältötuotannolla raportissa tarkoitetaan, käy ilmi jo johdantoluvussa. Työnsä loppumetreillä, luvussa "?Yleiset telemaattiset puitteet"?, työryhmä avaa kuitenkin yllättävän varauloskäynnin. Sisältötuotanto-käsitettä sanotaan hankalaksi. Niinpä "?strategia pyrkii luomaan vain yleisiä linjauksia, ei epistemologisesti (tietoteoreettisesti) määrittelemään sisältötuotannon käsitettä."?

Kenen tehtäväksi määrittely jää? Hankkeista kirjoittavan medianko? Sellaista yläotsikkoa kuin "?sisältötuotanto"? tai "?sisältöteollisuus"? ei löydy maamme virallisista toimialaluokituksistakaan. Määrittelemättömän määrätietoinen kehittäminen kuulostaa siis vähintäänkin kummalliselta.

Tiedon merkityksen työryhmä sentään puki sanoiksi: - Tieto on julkisen sektorin keskeinen sisältötuote tai sen raaka-aine; julkisen sektorin tieto on merkittävä sisältötuotantopotentiaali ja teknologiaratkaisujen edistäjä, raportin perusteluosassa todetaan.

Onko sinulla sisältötuotantopotentiaalia?

Jos tieto on keskeinen sisältötuote, onko syytä olettaa, että on markkinoilla on myös "?sisältösivutuotteita"??

Vastausta raportti ei kerro, mutta eikö sana olisi uudistushuumassa kerrassaan oivallinen korvike esimerkiksi sanoma- tai aikakauslehdelle? Toimituksethan on jo paikoin korvattu osaamiskeskuksilla, joissa mitä ilmeisimmin sisältöpotentiaalisesti merkittävä raaka-aine toimitetaan tiedoksi teknologian saavutuksia hyödyntäen.

Ei ihme, että viestintäammattiin vieviin opintoputkiin tungeksitaan! Kuka ei haluaisi tehdä jotakin näin hienolta kuulostavaa?

Virtuaaliyliopisto selkokielellä?

Opiskeluakin muuten ohjataan digiraiteille. Sisältötyöryhmän raportti kertoo vuonna 2001 perustetusta virtuaaliyliopistokonsortiosta, jonka ensimmäisenä kehittämishankkeena oli virtuaaliyliopiston portaali. Se jo onkin verkossa.

Virtuaalista selkokielen opetusohjelmaa ei toivottavasti ideoi sisältötuotantotyöryhmä, sillä tähän mennessä konsortio on raportin mukaan muun muassa "?käynnistänyt strategiaprosessin, jonka tavoitteena on määritellä yliopistojen yhteinen tahtotila hankkeelle pitkällä tähtäimellä"?.

Virtuaaliyliopistotoiminnan kehittämiseen kului vuonna 2001 tulossopimusten mukaiset 8,3 miljoonaa euroa. Lisäksi käytössä oli 340 000 euroa kehittämismäärärahaa. Tahtotilan neliöhinnasta ei ole tietoa, mutta eiköhän tuolla summalla liene jostain löytynyt jo tuo mainittu pitkä tähtäinkin. Mitähän sillä muuten tehdään? Niinkin on julkisuudessa väitetty, ettei ratkaisevaa ole niinkään tähtäimen koko vaan tähtäyksen pituus.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Saksalaisen teinitytön väitetään olleen kahdeksan vuotta orjana Bosniassa

• Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan
• Urhea kulkukoira seurasi pyöräilijöitä Kiinasta vuorten yli Tiibetiin
• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Ankara kuivuus kurittaa Pohjois-Koreaa