Lue uutinen mobiilisivustolla

Internet-äänestäminen vaaleissa onnistuu 2012

17.2.2003 08:44 Kuntien internet-palveluista vastaavat uskovat, että tieto- ja viestintäteknologia helpottaa tulevaisuudessa etenkin asukkaiden asiointia sekä lisää kuntien toiminnan avoimuutta. Äänestäminen internetissä tai matkapuhelimella onnistuu heidän arvionsa mukaan vasta kunnallisvaaleissa 2012.

Suomen Kuntaliitto, sisäasiainministeriö ja Taloustutkimus Oy kartoittivat loppuvuodesta 2002 kuntien internet-vastaavien näkemyksiä tieto- ja viestintäteknologian vaikutuksista kuntien asiakaspalveluun. Samalla tutkittiin ensimmäistä kertaa Suomessa, minkälaisia internet-palveluita, verkko-osallisuutta ja sähköistä asiointia kuntien verkkosivut sisältävät.

Kyselyyn vastasi 62 prosenttia Suomen kunnista. Kunnissa internet-palveluista vastaa pääasiassa johto, viestintä tai tietotekniikka.

Kolme neljästä kuntien Internet-palvelujen vastuuhenkilöstä uskoo, että äänestäminen matkapuhelimen tai Internetin kautta on mahdollista vuoden 2012 kunnallisvaaleissa, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Kolmannes vastaajista piti tätä mahdollisena jo vuoden 2008 vaaleissa.

Mahdollisuus lukea luottamuselinten pöytäkirjoja ja antaa palautetta internetissä kuuluu jo useimpien kuntien peruspalveluihin. Suomessa oli loppuvuodesta 2002 viisi kuntaa, joilla ei ole internet-palvelua. Intranet-palvelu on kolmasosalla kunnista.

Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat laittaa internetiin 81 prosenttia ja lautakuntien pöytäkirjat 58 prosenttia kunnista. Palautetta voi internetin kautta antaa 70 prosenttia kunnista. Esityslistoja on internetissä harvemmin: valtuuston ja hallituksen esityslistoja ennen kokousta voi lukea joka toisen ja lautakuntien esityslistoja joka kolmannen kunnan internet-sivuilta.

Kaavoja valmisteluvaiheessa tarjoaa kolmannes kunnista ja asioita valmisteluvaiheessa tuo asukkaiden kommentoitavaksi joka kymmenes kunta. Joka viidennellä kunnalla on keskustelufoorumi,
sähköinen kuntalaisaloite tai mahdollisuus esittää kysymyksiä virkamiehille. Joka kymmenes kunta on toteuttanut mielipidekyselyitä internetissä.

Sähköistä asiointia

Kunnilla on sähköisiä asiointipalveluita edelleen varsin vähän. Vuorovaikutteisia sähköisiä asiointipalveluita tarjoaa 37 kuntaa (13 % vastanneista), mutta 142 kuntaa (61 % vastanneista) suunnittelee palveluiden sähköistämistä.

Kirjastoilla ja sosiaalipalveluissa on eniten verkkoasiointipalveluita. Tunnistamista vaaditaan harvoin eikä käyttöä juurikaan suunnitella. Mobiilipalveluita on 27 kunnalla (10 % vastanneista). Näistä useimmat ovat kirjaston lainauspalveluita. Joka viidennellä kunnalla on verkkopalvelustrategia ja joka neljäs kunta suunnittelee strategian tekemistä.

Lähes jokaisen kunnan verkkosivuilta löytyy perusinformaatio kunnasta ja sen toiminnasta: kunnan yhteystiedot ja esittely, virastojen ja laitosten yhteystiedot sekä tietoa kunnan palveluista. Ajankohtaisia tiedotteita, tapahtumakalenterin ja yrityshakemiston on internetiin vienyt neljä suomalaiskuntaa viidestä. Yleensä kunnan internet-palvelusta löytyy asiointiosoite sekä alle kymmenen sähköistä lomaketta. Eniten puutteita on kansalaisten informoinnissa henkilötietojen käsittelystä, sillä rekisteriselosteen on laittanut internetiin vain kolme prosenttia kunnista.

Matkailijat ovat suurin ryhmä, joille on suunniteltu erityissivustoja tai -palveluita. Toiseksi eniten erillissivustoja on yrittäjille, mutta myös koululaisille ja opiskelijoille suunnattuja palveluita on kohtalaisen paljon. Vähiten kohderyhmäpalveluita on maahanmuuttajille, erityisryhmille ja työttömille.

Suurimmat kaupungit edelläkävijöitä

Yli 100 000 asukkaan kaupungit ovat internet-osallisuuden ja sähköisen asioinnin edelläkävijöitä Suomessa. Niiden internet-palveluista löytyy kuntalaisaloite, keskustelumahdollisuuksia, kaavoitus- ja mielipidekyselyitä sekä esityslistat ennen kokousta. Samoin ne järjestävät asukkailleen internetin käytön opastusta ja koulutusta.

Kaikki suurimmat kaupungit ovat toteuttaneet sähköisiä asiointipalveluita ja yhtä lukuun ottamatta mobiilipalveluita. Alle 100 000 asukkaan kaupungeista mm. Rovaniemen ja Jyväskylän internet-palvelut on arvioitu eurooppalaisittainkin korkeatasoisiksi.

Pienimmät alle 20 000 asukkaan kunnat ovat parantaneet asukkaidensa tietoyhteiskuntavalmiuksia tarjoamalla edullisia internet-yhteyksiä ja ilmaisia sähköpostiosoitteita isompia kuntien useammin. Pienempien kuntien verkkosivuilta löytyy niukemmin asiointipalveluita tai valmisteluvaiheen tiedotusta.

Kaksi kuntaa kolmesta on mukana seudullisissa tai maakunnallisissa portaaleissa. Pienemmät kunnat ovat yhdistäneet voimiaan eniten, minkä ansiosta Suomeen on syntynyt tasokkaita maakunta- ja seutuportaaleja. Joka toiseen kuntaan on rakennettu asuinalueiden, kaupunginosien tai kylien omia internet-sivustoja.

Internet-palveluista vastaavien mukaan kuntien verkkopalveluiden kehittämistä hidastavat eniten vähäinen henkilöstömäärä sekä niukat taloudelliset resurssit. Julkisten verkkopalveluiden käyttöä vaikeuttavat asiakkaiden arkuus ja tottumattomuus käyttää tietotekniikkaa, luottamuksen puute sähköistä asiointia kohtaa sekä halu saada henkilökohtaista palvelua.

Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi

• Tukholman teinit tilaavat vodkaa tekstiviestillä
• Ministerin ilmoitus hämmensi Finnairin väen
• Obama perääntyi ehkäisykiistassa
• Iron Skyn ensi-iltaa juhlitaan isosti Berliinissä