Lue uutinen mobiilisivustolla

Webin ihmissuhdemarkkinat vilkastuvat

27.2.2003 07:30 Ihmissuhteita etsitään webistä entistä ahkerammin - myös työaikana, kertoo amerikkalaiskysely. Pelisivut puolestaan näyttäytyvät eurooppalaisille mainostajille entistä houkuttelevampina. Verkkosivuille tullaan yhä useammin suorinta tietä, ei linkin tai hakukoneen kautta.

Netin deittipalvelujen suosio sen kuin kasvaa, ehkä jopa ahkeruuden kustannuksella. Sähköisestä seuranhausta merkittävä osa tapahtuu työaikana, raportoi comScore Media Metrix Yhdysvalloista. Kaiken kaikkiaan amerikkalaisia nettiseuran etsijöitä oli joulukuussa 35 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten, raportti kertoo.

Tutkimustulosten mukaan jopa kolmannes online-deittipalvelujen käytöstä tapahtuu työpaikoilla, kun mittarina toimii sivuilla kulutettu aika. Istuntojen keskimääräistä kestoa verrattaessa työpaikoilla deittailuun tuntuu olevan reippaasti enemmän aikaa kuin kotona.

Maksullisen nettisisällön joukossa seuranhakuilmoitusten suosio kasvaa huimaa vauhtia. Vuoden 2002 lopulla bisnesinformaatio sai väistyä romanssien tieltä: yhdysvaltalaiset kuluttaja-asiakkaat maksoivat mieluiten juuri ihmissuhdeilmoittelusta, Online Publishers Association ja comScore Media Metrix yhdessä raportoivat.

Eniten seuraa etsivät verkosta 35-44 -vuotiaat, kun taas alle 18-vuotiaat tuntuvat suosivan muita kanavia samoin kuin yli 55-vuotiaat. Miehiä (53,6%) oli liikkeellä enemmän kuin naisia.

Nettirakkautta etsivät amerikkalaiset osoittautuivat myös uskollisiksi asiakkaiksi: useampi kuin joka toinen etsi seuraa keskitetysti vain yhden verkkopalvelun avulla ja lähes joka kolmas käytti kahta eri palvelua.

Eurooppalaiset entistä pelihimoisempia

Euroopassa online-pelaaminen on vuodessa yleistynyt roimasti, käy ilmi Nielsen//Netratingsin tutkimuksesta. Pelisivustoilla vieraili sen mukaan tammikuussa 5,9 miljoonaa eurooppalaista, mikä on yli kaksinkertainen määrä vuotta aiempaan verrattuna.

Pelaamisessaan eurooppalaiset olivat kaikkiruokaisia: kiinnostusta riittää niin yksinkertaiseen korttipeliin kuin laajamittaiseen roolipeliinkin. Ahkerimpia alan harrastajia ovat tämän tutkimuksen mukaan saksalaiset ja ranskalaiset.

Online-pelaamisen suosion kasvua selitetään muuan muassa yleistyneillä laajakaistayhteyksillä. Niinpä myös pelisivustoilla vietetään pitkiä aikoja. Esimerkiksi hollantilaisilla kuluu keskimäärin kaksi tuntia pelisivujen parissa, kun uutiset saavat osakseen kolmetoista minuuttia, Nielsen//Netratingsin tiedote kertoo.

Mainostajien kannalta pelisivut nähdäänkin yhä houkuttelevimpina, joskin kohderyhmän on tällöin oltava melko miehinen. Miehiä on online-pelaajien joukossa laskettu olevan noin 2,5 kertaa niin paljon kuin naisia, mutta esimerkiksi Hollannissa sukupuolijako on Nielsen//Netratingsin mukaan huomattavasti tasaisempi.

Suorinta tietä sivuille

Nettisivuille päädytään nykyisin pääsääntöisesti suorinta tietä, kertoo WebSideStoryn helmikuinen analyysi. Maailmanlaajuisesti lähes kaksi kolmasosaa verkkosivustoista ladataan koneelle kirjoittamalla selaimeen niiden osoite tai valitsemalla osoite selaimeen tallennettujen suosikkien listalta.

Hakukoneiden ja linkkien osuus liikenteen ohjaamisessa näyttää vähentyneen vuodessa jonkin verran, WebSideStory raportoi. Vuotta aiemmin nettisivustoille päädyttiin sen mukaan suorinta tietä 53-prosenttisesti.

Linkeiksi raportissa lasketaan kaikki viittaukset sivustolta toiselle - siis niin tekstilinkit kuin mainosbanneritkin.

Verkkomainonnan tammikuu plussan puolella

Suomalainen mediamainonta kävi kaupaksi tammikuussa paremmin kuin vuotta aiemmin. Gallup Adexin seurannassa olevat mediat käyttivät tammikuussa mediamainontaan 2,9 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammikuussa.

Verkkomediamainonnan osalta tammikuu oli viisi prosenttia viimevuotista parempi. Elokuvamainonnassa kirjattiin huima 58 prosentin kasvu. Toiseksi eniten kasvoi ulkomainonta (32,7%). Miinukselle painui vain aikakauslehtimainonta.

Netin kotikäyttäjiä 580 miljoonaa

Internetin käyttäjämäärä jatkaa kasvuaan. Sähköisen liiketoiminnan merkittävimmillä markkina-alueilla internetin käyttäjien määrä oli vuoden 2002 lopussa neljä prosenttia suurempi kuin edeltävän vuoden päättyessä, Nielsen//Netratings laskee. Mukana laskutoimituksessa on 11 nettiväestöltään merkittävintä maata.

Raporttinsa eurooppalaisista tutkimuslaitos listaa kolmen kärkeen Saksan, Ison-Britannian ja Italian. Niissä netin käyttäjiä on siis määrällisesti eniten, kun taas esimerkiksi Ruotsi ja Alankomaat ovat sen mukaan eurooppalaisista kaikkein "kypsimpiä markkina-alueita" eli niissä on runsaimmin kotitietokoneita nettiyhteyksineen. Vastaavia kehittyneitä markkina-alueita ovat raportin mukaan myös Hong Kong ja Australia.

Maailmanlaajuisesti internetiin pääsi kotikoneeltaan viime vuoden lopulla 580 miljoonaa ihmistä. Kolmannen vuosineljänneksen päättyessä heitä oli vielä 563 miljoonaa. Netin kotikäyttäjistä Yhdysvaltain osuus on 29 ja Euroopan 23 prosenttia, Nielsen//Netratings ilmoittaa. Ero esimerkiksi Latinalaiseen Amerikkaan on huima: sen osuus netin kotikäytöstä jää pariin prosenttiin.

Digitaalinen kuilu Suomessakin

Internet ei ole "maailmankylä", nettiväestöstä laaditut laskelmat muistuttavat kerta toisensa jälkeen. Niin sanotun digitaalisen kuilun syveneminen on kuitenkin mahdollista myös tietoyhteiskunnan sisällä. Suomessa asiaa tutkivat äskettäin Kela ja Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitos.

Tutkimuksessa oli mukana 1800 suomalaista, nuorimmat 18- ja vanhimmat 67-vuotiaita. Tutkimus osoitti, että digitaalisiin viestintävalmiuksiin vaikuttavat sekä ikä että koulutus. Koulutustason noustessa ikäryhmien väliset erot kuitenkin vähenivät. Sukupuolella ei sen sijaan ollut juurikaan yhteyttä viestintävalmiuksiin.

Erityisesti ikääntyneet ja ammatillista koulutusta vailla olevat tai ammattikoulun tai -kurssin käyneet ovat vaarassa syrjäytyä digitaalisen kuilun tuolle puolen, raportti kertoo. Sen mukaan työttömät ovat merkittävä riskiryhmä: yli kolmella neljäsosalla työttömistä ja lomautetuista oli ammattikoulu- tai ammattikurssitausta tai ei ollenkaan ammatillista koulutusta.

Suomalaisista 18-30 -vuotiaat ovat yleensä hyvin kiinni tietoyhteiskunnassa. Heistä lähes kaikilla on käytössään ainakin yksi digitaalinen viestin, tutkimus kertoo. Digitaalisen viestimen määritelmään sisältyivät nettiyhteydellä varustettu tietokone tai mahdollisuus netin käyttöön sekä matkapuhelin.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kommentoi

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.

Bottivarmistus: mitä on kymmenen ynnä seitsemäntoista?
Syötä vastaus numeroina

Viesti
Vähimmäispituus 30 merkkiä

Nimimerkki
Käytä ainoastaan kirjaimia ja numeroita, välilyönnit eivät ole sallittuja.

Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.