Lue uutinen mobiilisivustolla

Kirjasto - pelkkää lainaako?

11.4.2003 07:02 Kirjastossa keskimäärin joka toinen asiakas lukee lehtiä ja joka viides käyttää internetiä ainakin joskus. Melkein kaikki asioivat lainatiskillä. Mitä nämä ihmiset tekisivät, ellei tutun lainaus-, media-, netti- ja ajanvietekeskuksen ovi aukenisi?

Kirjastot liikuttavat ihmisiä. Tästä on pari aivan tuoretta todistetta. Lähikirjastojen puolustajat palkittiin äskettäin vuoden kuluttajateosta, ja Helsingin kaupungin tietokeskus puolestaan tutkitutti yhdessä kirjastojen kanssa, mitä kaupunkilaiset puuhasivat 27.1. - 2.2. Tuolloin tietojärjestelmän vaihtaminen piti pääkaupunkiseudulla kirjastojen ovet kiinni. Säestikö järjestelmän päivitystä asiakkaiden päivittely?

Melkein kolme neljäsosaa vastanneista kertoi, että kirjastojen sulkemisella viikoksi ei ollut mitään vaikutusta ajankäyttöön. Näin oli siksi, että sulkemiseen oli ehditty ja voitu varautua, koska katko oli suhteellisen lyhytaikainen. Vastaajat pitivät myös sulkemisen syytä hyvin perusteltuna.

Tiedon valossa

Vakavampi paikka olisi kirjastojen katoaminen sieltä, missä ihmiset asuvat ja viettävät vapaa-aikaansa. Esimerkiksi tietoyhteiskuntamme pääkaupunki, joka tunnetusti kamppailee taloudellisten vaikeuksiensa kanssa, tuntuu enteilevän jotakin tämän tapaista.

Helsingissä toistakymmentä sivukirjastoa on pistetty miettimään aukiolonsa supistamista, mikä saattaisi näkyä myös kävijämittareissa. Ja niitähän taas luetaan siinä tapauksessa, että säästöpaine kasvaa ja pakottaa tekemään leikkauksia - niistä ohentuneista latvoista aloittaen, arvatenkin.

Olemme tottuneet sanontaan, jonka mukaan asiat jonkin "tiedon valossa" näyttävät siltä ja tältä. Entä jos valo himmenee? Kyseessä ei valitettavasti ole öljylamppu. Kirjaston kaltaisten tietolähteiden tilanne ei tunnetusti koettele pörssikursseja samoin kuin eräät raaka-ainemarkkinat.

Ihmisten ilmatilaa

Kirjastojen kiinniolosta tammi-helmikuussa ei kukaan kuulosta kummoisemmin netonneen. Kymmenesosa kyselyn viidestäsadasta vastaajasta sanoi viettäneensä aikaa tavallista enemmän kotona ja viitisen prosenttia katsoi normaalia runsaammin televisiota. Vain 2,7 prosenttia vastaajista ilmoitti ostaneensa tavallista enemmän lehtiä tai kirjoja.

Eriarvoisuudesta, syrjäytymisestä ja yksinäisyydestäkin kun valtakunnassa puhutaan, millaisella yhteiskunnalla on varaa edes harkita kirjastojen kurjistamista? Kyselytuloksissahan ne kuulostavat harvinaisen hyvältä syyltä "ihmisten ilmoille lähtemiseen".

Paitsi että kirjastot toimivat muun muassa tietolähteinä, tarinapankkeina ja musiikkikokoelmina, ne tarjoavat julkisia nettipäätteitä. Asiakkaista joka viides käyttää kirjastossa nettiä ainakin joskus ja joka toinen lukee kirjastossa lehtiä. Aineistoa lainaavat melkein kaikki kävijät.

Kaikista kyselyyn ostallistuneista taas vain kaksi prosenttia totesi, ettei kaupunginkirjasto ole hyvä sijoitus verovaroille. Yli puolet vastaajista kuvaili kirjastoa itselleen läheiseksi. Toivoa siis saanee, että kirjastojen säästöistä ja supistuksista on päättämässä mahdollisimman monta enemmistödemokraattista puoluetta.

Mika Lahdensivu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan

• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Väyrynen voitti keskustan jäsenvaalin
• Marcus Grönholm voitti heti Yhdysvalloissa
• Räikkösen taktiikka epäonnistui: "Siinä meni monta sijaa"