Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Ostaisitko yhteisötelevision?

Digi-tv kärsi väärästä viritysmielikuvasta

23.5.2003 07:21 Evoluutioon päädyttiin, kun revoluutiota odotettiin. Digi-tv tuotiin markkinoille väärin. Niin on mediakuluttajia valistettu otsikoissa, verbi tiukasti passiivimuodossa. Syy suuren suomalaisen digistartin onnettomuuteen oli hurja ylinopeus ja teknologiahumala. Mutta kuka oli kuskina?

Passiivimuotoisella mediapuheella digi-tv:n kangertelusta on ymmärrettävä ja hyväksyttäväkin taustansa. Edes perusteellisesti digi-tv:n ensiaskeliin perehtynyt tutkija Seppo Kangaspunta ei maanantaina (19.5.) halunnut kirjoittaa ylinopeussakkoja eikä mieltyä jälkiviisaaksi analysoidessaan huimaa kansallista mediahanketta. Harvalukuinen toimittajayleisö sai sen sijaan pureksittavakseen luonteeltaan uutta luovan näkökulman, jonka ympärille Kangaspunta on rakentanut myös pikavauhtia kustannetun uutuuskirjan.

Kangaspunta tarjoaa digikeskusteluun uutta termiä, yhteisötelevisiota. Maailmalla se tunnetaan jo monina toteutuksina. On muun muassa vaihtoehto-, vähemmistö-, vasta- ja teematelevisioita.

Yhteisötelevision digitaalista toteutusta rakennettiin meilläkin, tunnetuin seurauksin. Wellnetin digitaaliselta Terveyskanavalta meni toimilupa alta monisyisen kriisin ja kehittymättömän maksutelevisiokulttuurin myötä. Jännityksellä kuitenkin katsokaamme, millainen on tarinan jatko-osa! Yhteisötelevisioitahan meillä jo tavallaan on - vaikkapa MoonTV, Kangaspunnan esimerkkiä lainaten. Milloin meikäläinen mediailmasto taas on tottunut maksutelevisioon sisällön jakelutapana, on kuitenkin kokonaan toinen kysymys.

Haihtuva supertelevisio

Toistaiseksi digi-tv:n tarina on siinä jännittävässä vaiheessa, jossa "supertelevision visio katosi taivaanrantaan ja merkittävä mediauudistus asettui normaalin vaiheittaisen kehityksen tielle". Siinä sivussa himmeni "tietoyhteiskunnan rakentamisen kansallinen unelma", yksinkertaisesta syystä:

Kangaspunnan mukaan digi-tv:tä markkinoitiin vuoden 2001 keväästä syksyyn tulevaisuuden mielikuvalla, ei kakkos- vaan kolmosvaiheella, jollainen käynnistynee aikaisintaan 2004. Se siitä lisäarvotelevisiosta, jollaisena digi-tv tavoitemielikuvissa hehkui!

Lisäpalveluita digi-tv epäilemättä ajan mittaan tuo. Mutta eikö se jo raakileena ole tuote siinä kuin jokin muukin? Silloinhan luontevaa olisi myös, että joku oikeasti ottaisi vastaan valitukset "lisäarvotelevision" virheellisestä markkinoinnista? Supertelevisiolupauksien katteeksihan ei toistaiseksi ole tarjottu juuri muuta kuin korotus televisiomaksuun.

Satelliitin alla

Erehtyminen markkinoinnissakin on totta kai inhimillistä vaan ei kovin liike- tai kansantaloudellismyönteistä, ajattelee mediakuluttaja - ja saa ajatteluunsa myös aavistuksen kansainvälisyyttä:

Euroopassa digitelevisiota alettiin rakentaa kansallisina hankkeina ylikansallisten satelliittitelevisioiden vastavoimaksi, mutta kun aloitus epäonnistui, satelliittitelevisiosta on tullut yhä pidetympi niin kansainvälisesti kuin myös suomalaiskodeissa. Tämäkin käy ilmi Seppo Kangaspunnan uunituoreesta kirjasta Terveyskanavan tarina. Analyysi digi-tv:n ensimmäisestä vaiheesta (Tampere University Press 2003).

Kaatunutta maitoa on tietenkin turha tai ainakin myöhäistä surra, vaikka sitä olisi lorahtanut lattialle useampikin mukillinen. Mutta eikö edellä esitetty kuulostakin herkulliselta tilaisuudelta ottaa tapahtuneesta "täysi poliittinen vastuu"? Sen kantaja saisi varmasti ainakin televisiojulkisuutta.

Jutun kirjoitti: Mika Lahdensivu

Mika Lahdensivu

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Hiirelle kaveriksi usb-hamsteri

26.05.2007 Usb-liitännästä saa virtaa ulos maksimissaan muutaman sadan milliampeerin virran. Tätä määrää virtaa voi käyttää mitä ihmeellisimpien tietokoneen lisälaitteiden toimintaan - tai no, isoa osaa näistä laitteista ei voi kutsua tietokoneen lisälaitteeksi, kuten nyt vaikkapa tätä juoksupyörää.


Kolme vuotta sitten

Otto-automaatit pysyvät Tiedon valvonnassa

27.05.2009 Tietotekniikkatalo Tieto on saanut viiden vuoden jatkosopimuksen Otto-käteisautomaattiverkon tietojärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta.

.