Lue uutinen mobiilisivustolla

Verkkojulkaisut mukana uudessa sananvapauslaissa

13.6.2003 08:55 Ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi sananvapauslaki selkeyttää ja yksinkertaistaa valtiovallan mukaan joukkoviestinnän sääntelyä. Uutta lakia sovelletaan kaikkeen julkaisu- ja ohjelmatoimintaan, myös tietoverkon välityksellä harjoitettavaan viestintään. Tasavallan presidentti vahvisti lain perjantaina.

Oikeusministeriöstä korostetaan, että uudessa laissa annetaan tarkempia säännöksiä perustuslaissa turvatun sananvapauden käyttämisestä. Lakia sovellettaessa ei viestintään saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa.

Laissa asetetaan erityisiä vaatimuksia säännölliseksi tarkoitetulle julkaisu- ja ohjelmatoiminnalle. Ohjelmiin ja aikakautisiin julkaisuihin rinnastetaan verkkojulkaisut. Verkkojulkaisut ovat säännöllisesti julkaistavia verkkoviestien kokonaisuuksia, jotka on laadittu kustantajan tuottamasta tai käsittelemästä aineistosta. Tyypillinen esimerkki on sanomalehden verkkoversio.

Keskusteluryhmät eivät verkkojulkaisuja

Niin sanotut verkkoportaalit tai tietoverkossa olevat reaaliaikaiset keskusteluryhmät eivät ole verkkojulkaisuja. Verkkojulkaisuja eivät yleensä ole myöskään yksityishenkilöiden, yritysten tai viranomaisten kotisivut. Myös niihin sovelletaan kuitenkin säännöksiä, joilla tarvittaessa turvataan rikos- ja vahingonkorvausvastuun toteutuminen tai joilla voidaan estää selvästi lainvastaisen aineiston levittäminen.

Aikakautisille julkaisuille, verkkojulkaisuille ja ohjelmille on määrättävä vastaava toimittaja. Vastaava toimittaja päättää aikakautisen julkaisun, verkkojulkaisun tai ohjelman sisällöstä.

Nykyisin päätoimittajan tulee itse näyttää toteen syyttömyytensä painovapauden tuottamukselliseen väärinkäyttämiseen. Uuden lain mukaan vastaavan toimittajan vastuu päätoimittajarikkomuksesta määräytyy rikosoikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti. Vastuu julkaistun viestin sisällöstä kuuluu sille, jota rikoslain mukaan on pidettävä rikoksen tekijänä tai siihen osallisena.

Vastaava toimittaja voidaan tuomita päätoimittajarikkomuksesta sakkoon, jos hän olennaisesti laiminlyö velvollisuutensa johtaa ja valvoa toimitustyötä. Lisäksi edellytetään, että laiminlyönti on ollut omiaan myötävaikuttamaan julkaistun viestin sisältöön perustuvan rikoksen toteutumiseen.

Tallentamisvelvoite

Uutta on lakiin sisältyvä tallentamisvelvoite. Julkaisijan ja ohjelmatoiminnan harjoittajan on huolehdittava ohjelman ja verkkojulkaisun tallentamisesta. Tallennetta on säilytettävä vähintään 21 päivää. Näin varmistetaan, että ohjelmaa tai verkkojulkaisua voidaan käyttää tarvittaessa todisteena oikeudenkäynnissä, jos käy ilmi, että siinä on loukattu henkilön kunniaa tai yksityiselämää.

Ensi vuoden alusta valtakunnansyyttäjä päättää syytteen nostamisesta julkaistun viestin sisältöön perustuvissa virallisen syytteen alaisissa rikoksissa. Ylimpänä syyttäjänä hän määrää myös, kenen on ajettava syytettä. Nykyisin syytteen nostamisesta päättää painovapauslain mukaan oikeusministeriö.

Laissa omaksuttujen periaatteiden mukaisesti myös lähdesuojaa koskevat säännökset on muotoiltu siten, että niissä ei tehdä eroa viestintävälineiden välillä. Jatkossa kaikki julkaisijat ja ohjelmatoiminnan harjoittajat saavat kieltäytyä paljastamasta viestin perusteena olevien tietojen antajaa ja viestin laatijaa.

Vastineoikeus täsmentyy

Vastinetta ja oikaisua koskeva sääntely yhdenmukaistuu, sillä nämä oikeudet laajenevat koskemaan kaikkea säännöllistä julkaisu- ja ohjelmatoimintaa. Nykyisin vastineoikeus ei koske radio- ja tv-ohjelmia eikä verkkojulkaisuista ole lainkaan säännöksiä.

Vastineoikeus on jokaisella, jolla on perusteltu syy katsoa tulleensa loukatuksi aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai niihin rinnastettavassa, toistuvasti lähettävässä ohjelmassa. Se ei kuitenkaan enää voi perustua pelkästään henkilön omaan kokemukseen vaan edellytyksenä on, että vaatimusta on myös objektiivisin kriteerein pidettävä perusteltuna.

Vastineoikeus on vain yksityisellä henkilöllä. Sen sijaan ns. oikaisuoikeus kuuluu kaikille. Yksityisen henkilön lisäksi siis myös yhteisöllä, säätiöllä ja viranomaisella on oikeus saada itseään tai toimintaansa koskeva virheellinen tieto korjatuksi.

Kokonaan uutta on, että tuomioistuin voi asianomistajan vaatimuksesta antaa määräyksen kunnian ja yksityiselämän loukkaamista koskevan tuomion julkaisemisesta. Tieto tuomiosta on julkaistava maksutta siinä aikakautisessa julkaisussa tai verkkojulkaisussa, jossa rikokseen on syyllistytty. Tieto tuomiosta tulee julkaista saman ohjelmatoiminnan harjoittajan ohjelmassa.

Viestit kuriin

Palvelimen tai muun laitteen ylläpitäjälle ei tässä laissa aseteta velvollisuutta tallentaa viestin lähettäjän tunnistamistietoja, mutta jos sillä on ne hallussaan, tuomioistuin voi määrätä, että ne on luovutettava viranomaisille. Edellytyksenä on, että on todennäköisiä syitä epäillä viestin olevan sisällöltään lainvastainen.

Jos viesti on sisällöltään ilmeisen lainvastainen, tuomioistuin voi antaa julkaisijalle, ohjelmatoiminnan harjoittajalle tai palvelimen ylläpitäjälle määräyksen, että verkkoviestin pitäminen yleisön saatavilla on keskeytettävä. Määräys on voimassa kolme kuukautta.

Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan

• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Väyrynen voitti keskustan jäsenvaalin
• Marcus Grönholm voitti heti Yhdysvalloissa
• Räikkösen taktiikka epäonnistui: "Siinä meni monta sijaa"