Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Selvitysmies asialla

Digitalisoinnista apua pohjoismaiselle TV-yhteistyölle

21.1.2004 10:18 Suhteessa odotuksiin ei pohjoismaiden TV-yhteistyö ole ollut erityisen merkittävää. Käytännössä se toimii kuitenkin paremmin kuin monet uskovatkaan. Digitalisoiminen tarjoaa suuria mahdollisuuksia, arvioi suurlähettiläs Ole Norrback.

Ratkaisevaa on se, halutaanko näitä mahdollisuuksia hyödyntää uusien saavutusten aikaansaamiseksi, todetaan raportissa pohjoismaisesta TV-yhteistyöstä, Miksi pohjoismainen TV ei näy pohjoismaisissa TV-vastaanottimissa, jonka selvitysmies, suurlähettiläs Norrback luovutti Pohjoismaiden ministerineuvoston edustajille tiistaina Kööpenhaminassa.

Norrbackin raportin mukaan digitaalisiin verkkoihin mahtuu huomattavasti enemmän ohjelmia kuin analogisiin verkkoihin. Lähivuosien aikana ratkaistaan kysymykset siitä, miten uusi lisäkapasiteetti käytetään.

Pohjoismaisten julkisen palvelun yhtiöiden talous tuskin sallii oman ohjelmatuotannon laajentamista entisestään. Erimuotoisen yhteistyön lisääminen toisi näin ollen pienemmillä lisäkustannuksilla laajempia ohjelmasisältöjä katsojien saataville.

Laaja tarjonta

Pohjoismaalaiset saavuttavat päivittäin satelliitin ja kaapelin välityksellä erittäin laajan TV-ohjelmatarjonnan. Monet voivat kotonaan seurata ohjelmia saksan-, ranskan-, italian-, espanjan-, englannin-, venäjän- ja arabiankielisiltä TV-kanavilta, mutta pohjoismaiset kanavat loistavat poissaolollaan yllättävän monen kaapeliverkon ohjelmistoissa.

Voisikohan tämä johtua siitä, että kanavia markkinoidaan heikosti kaapelikanavien ohjelmistoihin? Ohjelmien laatuhan sinällään on kuitenkin aika hyvä. Naapurimaiden TV-kanavien katsomisen merkittäväkin lisääminen, ei luulisi olevan vaikeaa, jos kaapeliverkot tarjoaisivat pohjoismaisten kanavien tarjonnan katsojalle joko yhdessä laajassa ja kattavassa pohjoismaisessa kanavapaketissa tai siten, että kanavat sisällytettäisiin muiden kiinnostavien kanavien yhteyteen.

Naapurimaiden TV-katsomisen rahoittaminen on este. Esteen voi raportin mukaan poistaa kahdella eri tavalla. Rahoituksesta voi vastata joko ohjelmia tuottava yritys tai sitten jokainen katsoja maksaa omasta katsomisesta aiheutuvat kulunsa itse. Vaikka ensin mainittu ratkaisu paremmin vastaisikin TV-maksuperusteisen rahoitustavan periaatetta, on jälkimmäinen vaihtoehto todennäköisesti, erityisesti julkisen palvelun yhtiöiden taloudentilan huomioon ottaen, realistisempi.

Toiminnan kulut voidaan uutta tekniikkaa hyväksikäyttäen kattaa uusilla tavoilla.

Lastenkanavasta ehdotus

Tarve on suurin lasten ja nuorten ohjelmissa. Siksi raportissa ehdotetaan, että osa tulevasta vapaasta digitaalisen verkon kapasiteetista käytettäisiin pohjoismaiseen lasten- ja nuorten kanavaan.

Tämän kanavan sisällöksi riittäisi kaikissa pohjoismaisissa julkisen palvelun TV-yhtiöissä tällä hetkellä lapsia ja nuoria varten tuottamien ohjelmien määrä. Tämän lisäksi voisi harkita elokuvien, uutisten ja muiden ohjelmien pohjoismaisia kanavia, jotka voisi rahoittaa maksujen kautta. Tällaisten kanavien toiminnan aloittamista helpottamaan Pohjoismaiden ministerineuvosto voisi taloudellisesti priorisoida TV-yhteistyötä tietyn ylimenokauden aikana.

Tietotekniikka tarjoaa TV-katsojille paljon uusia mahdollisuuksia. Pohjoismaiset julkisen palvelun yhtiöt voisivat olla edelläkävijöitä saattamalla ohjelmatarjontansa joko kokonaan tai osittain katsojien saataviin verkon välityksellä.

Ohjelmat voisivat olla saatavilla joko reaaliaikaisena, tai myöhemmin lähetettävinä tai sitten niin, että ne voitaisiin tallentaa myöhempää katsomista varten. Tekniikka voi helpottaa myös korvausten kattamista. Toiminnan aloittaminen on helpompaa, jos ensin saatetaan saataviin vain omia tuotantoja rajoitetussa laajuudessa.

Raportin ehdotusten toteuttaminen edellyttää hyvää yhteistyötä kansallisten julkisen palvelun yhtiöiden sekä ministerineuvoston välillä.

Riippumatta puheista pohjoismaisen yhteistyön laajuudesta ovat pohjoismaiset julkisen palvelun yhtiöt ajattelussaan yllättävän kansallisia. Raportin ehdotukset voidaan toteuttaa vain mikäli niiden toteuttamiselle löytyy voimakas tahto. Meitä, tällaista tahtoa toivovia on monia, todetaan suurlähettilas Norrbackin raportissa.

Jutun kirjoitti: Kalevi Nikulainen

Kalevi Nikulainen

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday


Kolme vuotta sitten

Otto-automaatit pysyvät Tiedon valvonnassa

27.05.2009 Tietotekniikkatalo Tieto on saanut viiden vuoden jatkosopimuksen Otto-käteisautomaattiverkon tietojärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta.

.