Lue uutinen mobiilisivustolla

Erkki Liikanen: Euroopan vahvuus on erityisohjelmistoissa

6.2.2004 14:45 Euroopan Unionin tietotyhteiskuntakomissari Erkki Liikasen mielestä Euroopan keskeinen vahvuus kansainvälisessä tietoyhteiskuntakisassa ovat erityisohjelmistot. Hyviä esimerkkejä ovat hänen mielestään Linux, SAP AG:n sovellukset ja Nokian kehittämät ohjelmistot.

- Nykypäivän internet- ja matkaviestintäviestintäsovellukset eivät sinänsä ole saavutettu päämäärä, vaan alkua ja keino kohti pysyvää kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. Vasta siten niiden todellinen hyöty generoituu kansalaisten hyvinvoinniksi, Liikanen muistutti tammikuun lopussa Espoossa pidetyssä Software Summit 2004 -tapahtumassa.

Kaikille tarkoitetun tietoyhteiskunnan pääpainon on oltava käyttäjäystävällisyyden parantamisessa, palvelujen tuen tehostamisessa, käyttäjien valintamahdollisuuksien lisäämisessä ja inhimillisen vuorovaikutuksen tukemisessa, hän vaati.

Kauas työpaikat karkaavat

Liikasen mukaan Yhdysvallat on lisännyt 90-luvun puolivälistä alkaen tuottavuusetumatkaansa EU:hun, koska se on investoinut enemmän tieto- ja viestintäteknologiaan, ja uudistanut laajasti liiketoimintaprosessejaan.

- Internetin, standardimenetelmien ja tietokantojen ansiosta on entistä helpompaa pilkkoa ohjelmistoja ja palveluja erillisiksi komponenteiksi, joita voidaan tuottaa kaikkialla maailmassa, Liikanen pohti.

Sen vuoksi it-työpaikkojen pelätään siirtyvän työvoiman halpamaihin kuten Intiaan.

- Tämä kehitys vauhdittaisi edelleen sitä, että it-ohjelmistot ja palvelut integroituvat edelleen ja yhä syvemmin myös aloilla, jotka jo nyt ovat suhteellisen it-intensiivisiä ja tuottavuusasteeltaan korkeita.

- Globalisoituminen sekä näillä uusilla it-osaamisen alueella että yleisemmin asettaa sekä Euroopan että Yhdysvallat uuteen tilanteeseen ja muuttaa myös niiden keskinäistä suhdetta, Liikanen arveli.

Sulautuksessa voimavara

Tutkimuksen mukaan 80 prosenttia Saksan ohjelmistokehityksestä on sulautettuja ohjelmistoja, jotka sisältyvät lopputuotteisiin tai tuotantoprosessiin esimerkiksi ilmailu-, auto-, matkapuhelin- ja kulutuselektroniikka-aloilla. Koko Euroopassa vastaava luku on lähes 70 prosenttia.

- Nämä yritykset yhdistävät ohjelmisto- ja sovellusosaamista, mutta toimivat tuotteiden tai palvelujen vaatimusten pohjalta (autot, matkapuhelimet, pankkitoiminta, kulutuselektroniikka jne.), Liikanen kertoi.

- Primäärisen ohjelmistoteollisuuden suurimmat toimijat ovat kaikki yhdysvaltalaisia, eurooppalaisilla ei tässä ole vahvaa jalansijaa, Liikanen murehti.

Hänen mukaansa EU:n strateginen tavoite perustuu sekundäärisen ohjelmistoteollisuuden tukemiseen, mutta tarkoitus on myös rohkaista primääristä ohjelmistoteollisuutta luomalla avoimia kehitysympäristöjä ohjelmistoille ja palveluille.

- Etusija annetaan tämän vuoksi hankkeille, joissa vahvat teollisuuden toimijat yhdistävät voimansa ohjelmistojen ja palvelujen tarjoajien kanssa yhteisten alustojen rakentamiseksi tieteellisen tutkimuksen tukemina, Liikanen ilmoitti.

Turvateollisuudesta vetoapua

EU:n jäsenvaltiot investoivat puolustukseen alle puolet Yhdysvaltain summista, mutta saavuttavat sillä vain viidenneksen Yhdysvaltain valmiustasosta.

- Tämä on havaittu heikkoudeksi, ja EU:ssa ollaan nyt käynnistämässä turvallisuus- ja puolustustutkimuksen pilottihanketta. Kysymys on lähinnä siitä, että lisääntyviin turvallisuusnäkökohtiin pystyttäisiin vastaamaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, Liikanen sanoi.

- Euroopan tasolla voidaan koota resursseja ja luoda tutkimuksen kriittistä massaa paremmin kuin puhtaasti kansallisella tutkimuksella. Tässä on selvä eurooppalainen lisäarvo, hän arveli.

EU:n turvallisuus- ja puolustustutkimuksella on viisi painopistettä: tilannetietoisuuden parantaminen (tiedusteluteknologia), verkotettujen järjestelmien turvallisuuden ja suojan optimointi, suojautuminen terrorismilta (myös bioterrorismilta), kriisinhallinnan parantaminen (myös pelastustoimi) ja tiedotuksen ja viestinnän yhteentoimivuus ja integroidut järjestelmät.

Näitä pohditaan muun muassa asiantuntijaryhmässä, johon osallistuu myös presidentti Martti Ahtisaari.

Teknologiayhteisöt avuksi

EU on kehittänyt "teknologiayhteisöjä" alan keskustelu- ja seurantafoorumeiksi; ne kokoavat yhteen tietyn teknologisen osa-alueen toimijat tavoitteena luoda osapuolten välistä tietopohjaa.

- Teknologiayhteisöt tuovat mukaan eri osapuolet ja niiden näkemykset ja voivat siten auttaa yhdistämään kullakin teknologia-alueella teknologian tutkimukseen, käyttöönoton ja sääntelyyn liittyviä näkökohtia, Liikanen kertoi.

Yksi sellainen on matkaviestinnän teknologiayhteisö, joka on hänen mukaansa jo tuottanut erinomaisen raportin.

Seuraavaksi ollaan perustamassa upotettujen teknologioiden yhteisöä ja sen jälkeen nanoeletroniikka yhteisöä.

Jukka Viitasaari toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan

• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Väyrynen voitti keskustan jäsenvaalin
• Marcus Grönholm voitti heti Yhdysvalloissa
• Pakistanin jättilumivyöryn ensimmäiset uhrit löytyivät